Yrittäjät uskovat hallituksen veroalen tuovan puhtia talouteen
Yrittäjille tärkeimpiä asioita hallitusohjelmassa on kilpailukyky ja julkisen talouden tasapainotus, mikä mahdollistaa yritysten kasvun, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.
Hallitusohjelmassa on lueteltu lukuisia yrittäjien asemaa parantavia toimia. Järventaus huomauttaa, että osa niistä on selvityksiä.
”Ja kaikki riippuu tietysti toimeenpanosta, mutta hallituksen sitoutuminen näyttää vahvalta.”
Järventauksen mukaan verotukseen lupaillut kevennykset helpottavat suoraan yritysten toimintaa, mutta tärkeämpää on, että ne lisäävät investointeja ja talouden toimeliaisuutta.
Tärkeänä hän pitää kirjauksia siitä, että työmarkkinoiden joustoa lisätään.
”Se luo uusia työpaikkoja ja paikallinen sopiminen edistää kilpailukykyä.”
Verotuksessa yrittäjiä kannustaa viiden prosentin yrittäjävähennys, jolloin tuloista on veronalaista 95 prosenttia.
”Pienikin muutos voi vaikuttaa, verotuksesta tulee edes lievästi kannustavampaa palkansaajaan verotukseen verrattuna.”
Ohjelmassa luvataan keventää perintöveroa ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia.
”Se on plussaa, mutta aika näyttää mitä se käytännössä tarkoittaa.”
Yritykseen suunnatuista investoinneista tehtyjen varausten lisäämistä selvitetään.
Yrittäjät veisivät ajatusta pitemmälle Viron mallin mukaiseksi. Siellä yritykseen investoiduista varoista ei makseta veroa.
”Tämä kannattaisi selvittää Suomeen sopivaksi malliksi.”
Hallitus on aikonut myös perustaa rahastoja helpottamaan yritysten rahoitusta. Järventauksen mukaan sen merkitys ei ole kovin suuri, koska yrityksille on saatavissa rahaa, tosin ei aina välttämättä sopivin ehdoin.
”Lisää rahaa ei välttämättä tarvita, vaan rahoittajan uskallusta riskinottoon.”
Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Matti Kokko näkee hallitusohjelman suunnan oikeana mutta toimenpiteet riittämättöminä. Toivo asetetaan erityisesti uuden hallituksen yrittäjätaustaisiin ministereihin. Säädösten perkaaminen ja verohelpotukset keräävät kiitosta.
Pienyrittäjät ajavat erityisesti arvonlisäverovelvollisuuden rajan korottamista.
”Myös viiden prosentin yrittäjävähennyksen käyttöönotto on hyvä vastaantulo. Ongelma on vain se että pienyrittäjät kamppailevat elantonsa saamiseksi ja tuloksentekokyky on vaatimatonta”, Kokko huokaa.
Yrityskohtaista sopimista tulisi tukea kattosopimusten sijaan. Määräaikaisuuksien vapauttaminen ei helpota pienyrittäjän arkea. ”Eihän kukaan yrittäjä palkkaa työntekijää sen vuoksi, että saisi antaa hänelle koeaikana potkut”, Kokko tuumaa.
Lappeenrannan yliopiston taloustieteen professori Kalevi Kyläheiko olisi toivonut hallitukselta osin reippaampaa otetta yrittämisen edistämiseksi, ”vaikka oikeaan suuntaan ollaan menossa”.
”Tuloverotusta olisi pitänyt alentaa kautta linjan, mikä kannustaisi työhön. Nythän verotus pysyy ennallaan ja keskustelu näyttää suuntautuvan korkeatuloisten veronkiristykseen.”
”Verotuesta pitäisi luopua. Tavoite on läpinäkyvä laaja veropohja ja verot alas.”
Kyläheiko on Suomen Yrittäjien kanssa samaa mieltä, että täälläkin pitäisi ottaa käyttöön Viron tapainen malli, jossa yritykseen jäävistä investoinneista ei veroteta.
Yrittäjä Heidi Ekholm-Talas kirjoittaa blogissaan Suomen Yrittäjien sivuilla, että yksityishenkilönä keskituloinen omakotitalossa asuva lapsiperhe saa todennäköisesti useamman satasen lisäkulut kuukaudessa maksettavaksi veroina.
”Kiinteistövero nousee, asuntolainan korkovähennys pienenee ja päiväkotimaksut nousevat. Siihen ei ansiotuloveronkevennys 10–18 euron hujakoilla kuussa vaikuta mitenkään, tuntuu näpertelyltä.
Omaan tulojen nostoon on kuitenkin mahdollisuus jos yrittäjyyden edellytykset paranevat.”
Jouko Kyytsönen
Olli toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
