Nyt löytyi vihreitä ja maaseudulla asuvia yhdistävä asia: Enemmistö tukee korvausta hiilinielujen lisäämisestä

MT:n teettämään kyselyyn vastasi 1 039 henkilöä. Kuva: Jukka Pasonen

Vihreitä eduskuntavaaleissa äänestäneitä ja maaseudulla asuvia yhdistää se, että molemmista ryhmistä noin 60 prosenttia haluaa laajentaa EU:n päästökauppaa hiilensidontaan.

Kaikista MT:n kyselyyn vastanneista hieman alle puolet laajentaisi päästökauppaa hiilensidontaan.

Yrittäjien ja maanviljelijöiden ryhmässä ajatusta kannattaa 55 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaisia äänestäneistä 29 prosenttia vastustaa päästökaupan laajentamista. Se oli kaikista ryhmistä suurin vastustus. Heistä 41 prosenttia kannattaa, pienin osuus sekin.

Johtavassa asemassa olevista 22 prosenttia vastustaa ehdotusta.

Tarkka kysymys on: "EU:n päästökauppa tulee laajentaa maa- ja metsätalouteen, niin että viljelijät ja metsänomistajat saavat korvausta hiilensidonnasta."

Kaupungeissa kannatus jää selvästi alemmaksi kuin maaseudulla.

Ikäryhmistä väittämän kanssa eniten samaa mieltä ovat 30–44-vuotiaat sekä yli 64-vuotiaat, molemmissa ryhmissä kannatus oli yli puolet. 55–64-vuotiaista 41 prosenttia kannattaa ajatusta.

Puolueista ainakin vihreät ovat korvauksen kannalla.

”Olisi järkevää, että Suomi ajaisi myös EU:ssa politiikkaa, jossa nielujen kasvattamisesta palkitaan”, puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoi MT:n haastattelussa eduskuntavaalien alla.

Keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi Suomen ajavan EU-puheenjohtajuuden kaudella hiilipörssiä, jossa hiilinieluille perustettaisiin markkinat.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä korvaus hiilinielujen kasvattamisesta ei ole julkisen sektorin tehtävä.

”Tässä luottaisin markkinatalouteen ja siihen, että markkinavetoisia toimintamalleja syntyy, kun Euroopassa on tarvetta ja halua kompensoida päästöjä. Tämä ei kuitenkaan ole EU:n tehtävä ja asia, johon käytettäisiin veronmaksajien rahoja.”

MTK:n mielestä tärkeämpää on saada ”koko systeemiin muutos” eli päästä eroon fossiilitaloudesta ja siirtyä bio- ja kiertotalouteen.

Päästökauppa on järjestetty EU:n tasolla. Brysselissä sen laajentaminen hiilinieluihin ei ole noussut pinnalle.

Euroopan komissiossa siitä vastaa ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete.

Parhaillaan valmistelussa olevaa capia voisi ehkä laajentaa koskemaan peltomaan hiilinieluja.

Maatalouskomissaari Phil Hogan ei juuri innostu asiasta. Seuraavaan vuosien 2020–2027 capiin uudistus tuskin pääsee, sillä sen valmistelu on jo pitkällä.

Suomen omaa ratkaisua hän ei sulje pois.

"Capissa on erillinen strategia jokaiselle maalle, jotta yhdestä yhteisestä toimintamallista päästään eroon. Sama ei toimi kaikissa maissa", Hogan sanoo MT:n haastattelussa.

"Esimerkiksi Irlannissa on vähän metsää, joten siellä metsittäminen on hyvä keino. Suomessa on vähemmän vaihtoehtoja, koska metsää on jo niin paljon. Siksi täällä pitää keksiä lisää keinoja", hän lisää.

Rahaa ilmastotyöhön maataloudessa on luvassa lisää. Ympäristö- ja ilmastotyön rahoitus tuplaantuu seuraavalla kaudella.

"Nyt rahasta 20 prosenttia käytetään siihen. Se nousee 40 prosenttiin", Hogan kertoo.

Vastaajia oli 1 039. Kysely toteutettiin heti eduskuntavaalien jälkeen 18.–24. huhtikuuta, jolloin vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta oli vaaleissa äänestänyt.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.