Äänestä niin kauan kuin voit vaikuttaa

Syyskuun 11:nnen terroristi-iskut Yhdysvalloissa lisäsivät kansalaisten valvontaa länsimaissa. Välineitä siihen kehitetään kiihtyvällä tahdilla.

Vaikka teknologia näin palvelee sitä

Orwellin kuuluisan tieteisromaanin valvovaa isoa veljeä, toivo ei ole silti mennyt.

Kansalaiset niin meillä kuin muualla

maailmalla ovat heränneet vastaliikkeeseen vahtimaan sananvapautta

verkon vihapuheen sijaan, puolustamaan omaa tietosuojaansa ja ajamaan uuden ajan sähköistä demokratiaa.

Lisäksi puhutaan paljon avoimuudesta: avoimen datan eli maksuttomien

julkisten tietovarantojen pohjalta voisi syntyä kansalaisten arkea hyödyttäviä palveluita sekä uutta yrittäjyyttä.

Teknologinen kehitys vie yhteiskuntaa viihteellisempään, laiskempaan ja passiivisempaan suuntaan. Samalla

kaupallisten toimijoiden mahdollisuudet kontrolloida meitä kasvavat huomaamatta.

Operaattori ja pankki tietävät

tarkkaan, missä liikumme. Facebook omistaa monelta valokuvat ja henkilökohtaisen kirjeenvaihdon ystävien kanssa. Terveyttä koskevat tietomme ovat hajallaan useissa ristikkäisissä julkisen hallinnon tietokannoissa, joista potilas itse

ei saa ulos mitään. Enemmän terveydestämme taitavat jo kieliä apteekkien ja kauppojen kanta-asiakasjärjestelmät.

Lainsäädäntö ja julkisen sektorin

digitalisointi laahaavat selvästi perässä siitä, minkä yritystoiminta on jo tehnyt.

Miten tämä sitten liittyy parin viikon päästä pidettäviin kunnallisvaaleihin?

Usein katsotaan nukkuvien suuren määrän johtuvan siitä, että osa ihmisistä

ei usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Itse olen pohtinut, ovatko nukkuvien asiat vain tekniikan suoman viihteen keskellä liian hyvin. Politiikalla ei ole väliä niin kauan kuin liksa juoksee ja saa elää miten huvittaa.

Itse ajattelen juuri päinvastoin. Äänestää kannattaa ehdottomasti sen sijaan, että antaa muiden, saati kaupallisten

voimien, hoitaa asiat puolestaan.

Toiseksi aion ainakin itse olla aiempaa aktiivisempi ehdokkaan valinnassa.

Mutta moniko heistä ajaa tosissaan esimerkiksi sitä, miten sähköisillä palveluilla

voidaan helpottaa kuntien talousvaikeuksia keskittämällä hoitavan ja opetushenkilökunnan aika sinne, missä kone ei ihmistä voi korvata?

Kolmanneksi olisi helpoimpi seurata

oman ehdokkaan sijoittumista kunnallisissa luottamustoimissa, jos ehdokkaiden tiedot saataisiin avoimiksi myös verkkoon. Näin saisi ilman suuria salapoliisin taitoja tietää, tuleeko oma ehdokas

valituksi lautakuntaan, vaikkei hän

pääsisikään valtuustoon. Entä paljonko

lautakuntiin valitaan sellaisia jäseniä, jotka eivät ole olleet ehdolla vaaleissa?

Ja jos he puolestaan sivuuttavat ehdokkaita, mihin tämä perustuu ja kuka

päätökset tekee?

Sitran aloittama Datavaalit-hanke

tekee viime mainittua työtä. Se on yhteiskunnasta kiinnostuneille kansalaisille avoin työryhmä, jossa pyritään viemään kaikkien kuntien ehdokkaat yhteiseen tietokantaan, luonnollisesti lakien ja yksityisyydensuojan puitteissa. Talkoovoimaksi tarvitaan myös meitä ei-nörttejä testaamaan, miten sovellukset toimivat.

Datavaalien tavoite on, ettei kuntavaaleihin liittyviä tietoja tarvitsisi

enää etsiä / tiedustella kunkin kunnan jokaisesta lautakunnasta erikseen.

Se olisi hyötytietoa paitsi äänestäjille

myös tutkijoille ja tiedotusvälineille. Kuntien luottamuselinten ja -jäsenten toimintaa voitaisiin seurata jälkikäteen ja tehdä niistä muun muassa vertailuja

maakunnittain, puolueittain ja niin edelleen.

Avointen vaalitiedostojen päälle

voitaisiin edelleen rakentaa ohjelmia koulujen käyttöön.

Näin myös nuoret voisivat seurata oman kuntansa päätöksentekoa ja

-tekijöitä sekä katsoa, miten hommat hoidetaan naapurikunnassa tai suurimmissa kaupungeissa.

Kunnallisvaalien jälkeen avointa

vaalitietoa kerätään toivottavasti myös europarlamentin ja eduskuntavaaleista.

Sitten voimme arvioida, kuinka hyvin demokratiamme oikeasti toimii. Vai onko ehtinyt käydä niin huonosti, että olemme jättäytyneet täysin kaupallisen ja muun kasvottoman valvonnan

vietäviksi?

kaijaleena.runsten@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF