Kyproksella on viimeinen ja paras mahdollisuus yhdistyä

Kyproksen turkkilaiset tukivat yhdistymistä lauluilla ja kylteillä Nikosian puskurialueella viime viikon lauantaina. Yhdistymistä tukeva kansalaisliike on kuitenkin pieni, eikä pysty luomaan paljoa painetta neuvotteluille. YK:n poliisi valvoi tapahtumaa. Kuva: Aimo Vainio

Pitkin Euroopan reunoja on käynnissä rähinä jos toinenkin. Lähi-idässä on avoin sota, ja välit ovat kireät usealla suunnalla. Kaikkialla kehitys tuntuu menevän heikompaan suuntaan.

Mutta Euroopan kulmalla on yksi kolkka, jossa sopua etsitään nyt tosissaan. Kyproksella käydään historiallisia neuvotteluja yhdistymisestä.

Neuvotteluista on sanottu, että nyt on paras ja ainoa mahdollisuus löytää sopu.

"Tämä on historiallinen piste, sillä koskaan aikaisemmin ei ole päästy näin pitkälle. Kevään mittaan on neuvoteltu siitä, miten päästään loppuvaiheeseen, turvallisuuteen", Suomen Kyproksen-suurlähettiläs Timo Heino sanoo.

Yhdistyminen olisi tärkeä esimerkki muille kriisialueille siitä, että pahasti tulehtuneet välit ja pitkään jäässä olleet suhteet voidaan korjata.

Heinon mukaan helpot kysymykset on nyt käsitelty.

Viime aikoina neuvottelut ovatkin olleet umpikujassa. Edessä on kaikkein vaikein kysymys turvallisuudesta.

Tähän saakka turvatakuut ovat tulleet Kreikan, Turkin ja Britannian kautta. YK on valvonut rauhaa saarella vuodesta 1964.

Umpikuja aukesi hieman viime viikon sunnuntaina, kun osapuolten johtajat kreikkalaisten Nicos Anastasiades ja turkkilaisten Mustafa Akıncı tapasivat New Yorkissa YK:n päämajassa.

Siellä päätettiin palata neuvottelupöytään. Tarkoitus on saada pöytään myös Kreikka, Turkki ja Britannia.

Yhdistymisestä on neuvoteltu ainakin näennäisesti vuodesta 1974, jolloin Turkki valtasi saaren pohjoisosan.

Silloin kahtiajaossa oltiin huolellisia. Väestöä siirrettiin ja maita jaettiin uudelleen. Viime aikoina Turkki on turkkilaistanut omaa puoltaan entisestään. Alueelle on muuttanut ihmisiä Turkista.

Tähän saakka paras yritys yhdistyä oli vuonna 2004. Silloin järjestettiin kansanäänestys, mutta kansa ei tukenut yhdistymistä.

Nyt asetelma on erilainen ja YK sivuroolissa. Vastuu neuvotteluista on kyproslaisilla itsellään.

"Yhdistymisneuvottelut ovat Kypros-lähtöisiä. Se tarkoittaa, että jos ne onnistuvat, on se johtajien ansiota. Jos ne epäonnistuvat, se on johtajien vastuulla", YK:n rauhanturvaajien puhemies Aleem Siddique sanoo.

Yhdistyminen on mahdollista nyt, koska molemmat johtajat ovat sen kannalla.

Tilanne on kuitenkin monella tapaa hankala.

Turvallisuusongelman lisäksi osapuolet ovat tottuneet elämään erillään.

"Raja oli kiinni vuoteen 2003 saakka. Hämmästelen usein, miten vähän kohtaamisia on", Heino sanoo.

Yhdistyminen vaatisi, että kaikkien pitäisi niellä osa ylpeydestään. Viha on syvällä molemmissa osapuolissa. Neuvotteluissa on usein jääty jumiin kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin arvovaltakysymyksiin.

Vuonna 2004 turkkilainen puoli olisi halunnut yhdistyä. Yhdistyminen olisi liittänyt alueen samalla Euroopan unioniin.

Kreikkalainen puoli äänesti vastaan noin 70 prosentin enemmistöllä. Siksi turkkilainen puoli ei saanut kumpaakaan haluamaansa, yhdistymistä ja EU-jäsenyyttä. Se aiheutti katkeruutta.

Monen kreikkalaisen silmissä turkkilainen puoli on vihollisen miehittämä, eikä sen johtajien kanssa pidä neuvotella.

Nykytilanne myös hyödyttää monia. Siksi johtajilla on hankaluuksia saada sovittuja asioita läpi.

Presidentti Anastasiadesillä on valta neuvotella yhdistymisestä, mutta toimeenpanosta päättää hallitus.

Turkkilaisten johtajalla Akıncılla on enemmän toimeenpanovaltaa, mutta hän ei ole kansainvälisesti tunnustetun maan johtaja.

Sanansa on sanottavana myös Turkin johtajalla Recep Tayyip Erdoğanilla. Hän suhtautuu neuvotteluihin periaatteessa myönteisesti, myönteisemmin kuin moni aiempi Turkin johtaja, mutta lopullinen sana puuttuu.

Sen Turkki on sanonut, että ellei Kyproksen aluevesiltä löytynyt maakaasu hyödytä turkkilaisten puolta, seuraa hankaluuksia.

Maakaasu voikin olla luonnollinen takaraja neuvotteluille. Ulkomaiset öljy-yhtiöt ovat rannikolla valmiina. Poraus voisi alkaa kesällä.

Toinen takaraja on kreikkalaisten presidentin vaalit ensi vuoden helmikuussa. Anastasiadesilla on jo vastaehdokas, joka ei kannata yhdistymistä.

Lopullinen tavoite on kahden osavaltion liittovaltio.

"Se olisi hieno esimerkki siitä, miten historiallinen ongelma voidaan voittaa ja luoda pohja vaurastumiselle". Heino tuumii.