B-tukialueen pohjoisosat kohdentamisalueeseen
Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt valtioneuvoston käsittelyyn torstaina menevään ympäristökorvausohjelmaan muutoksia, joilla niin kutsuttua kohdentamisaluetta on merkittävästi muutettu alkuperäisestä suunnitelmasta.
Kohdentamisalueella tarkoitetaan eteläisen ja läntisen Suomen aluetta, jolla ympäristökorvauksen sopimusehdot ovat vesiensuojelutavoitteiden edistämiseksi tiukemmat kuin muualla maassa.
Perjantaina ministeriön internetsivuille ladatussa materiaalissa kohdentamisaluetta on kasvatettu B-tukialueen pohjoisosilla. Pohjois-Pohjanmaalta taas on nyt jäämässä kohdentamisalueen ulkopuolelle alunperin siihen kuulunut lähes kolmenkymmenen kunnan suuruinen alue.
B-alueen laajennus vastaa täsmälleen sitä aluetta, jonka tukimenetyksistä Pirkanmaan ja Hämeen MTK-liitot olivat viime viikolla huolissaan (MT 5.3.).
Ympäristökorvaustyöryhmässä alunperin esitetty kohdentamisalue perustui vesien kuntoluokitukseen. Se kattoi 70 prosenttia Suomen pelloista. Vaikka maantieteellisesti alue on hieman aiempaa pienempi, uusi kohdentamisalue kattaa edelleen 60 prosenttia pelloista.
Vesien kuntoluokitukseen uusi alue ei enää perustu.
Tavoitteena oli, että ympäristöohjelman perustoimenpiteestä maksettava korvaus kattaisi mahdollisimman hyvin siitä aiheutuvia kustannuksia kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi suojavyöhykkeet maksavat viljelijälle eniten alueilla, joilla pellon tuottaman sadon arvo on suurin.
Vesistöjä kuormittavat, kaltevat ja eroosioalttiit savipellot sijaitsevat lähinnä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sellaisilla tiloilla, joilta vaaditaan viherryttämisen vuoksi myös ekologista alaa eli niin sanottua efa-alaa (ecological focus area). Muualla Suomessa, jossa metsän osuus on suurempi, ekologista alaa ei vaadita.
Viherryttämistoimenpiteiden osuus EU:n suorista tuista on 30 prosenttia.
Kohdentamisalueen laajentumisella on vaikutusta myös sen ulkopuolelle jäävien viljelijöiden saaman ympäristökorvauksen määrään.
Koska kohdentamisalueella maksettavat korvaukset ovat korkeampia kuin muualla, kohdentamisalueen laajentaminen vähentää sitä rahaa, joka voidaan maksaa ympäristökorvauksen perustoimenpiteestä.
MTK:n johtokunta vaati helmikuun lopussa, että kohdentamisalue rajataan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueelle.
”Kohdentamisalueen riittävällä rajauksella mahdollistetaan tehokkaat kannustimet herkimmille alueille. Vain tällä tavalla saadaan käytettävissä olevilla varoilla riittävä vaikuttavuus ja korvaus ympäristötoimista aiheutuvista lisäkustannuksista tilatasolla”, johtokunta lausui.
Maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:sta sanoi tiistaina MT:lle, että nyt valtioneuvoston käsittelyyn menevä ehdotus on parempi kuin työryhmän aiemmin tekemä ehdotus.
”MTK:n johtokunnan esittämälle mallille oli hyvät perusteet, mutta näin tarkka kohdentaminen ei mennyt valmistelussa eteenpäin.”
Kaila kiirehtii ratkaisuja ympäristökorvauksesta, koska viljelijät tarvitsevat jo tietoa tulevasta politiikasta.
JUHANI REKU
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
