Työvoiman ulkopuolelle jäävät kaunistavat tilastoa
Työvoiman ulkopuolelle on jäänyt tai jättäytynyt tänä vuonna 40 000 henkilöä viime vuotta enemmän. Kuudessa vuodessa työvoiman ulkopuolinen osuus on kasvanut 150 000 henkilöä.
Työvoimaan kuuluvat 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevat eivät ole kumpaakaan. Suuri osa heistä on opiskelijoita tai kotiin jääviä äitejä.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm arvioi, että 1990-luvun pahimpaan lama-aikaan työvoiman ulkopuolelle jäi 100 000 ihmistä ja tänä vuonna vähintään 30 000.
Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella oli lokakuussa 1,47 miljoonaa henkilöä eli 36 prosenttia 15–74-vuotiaista. Heistä pääosa on eläkeläisiä ja nuoria.
Määrä kasvoi vuodessa 41 000 henkilöllä.
Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 117 000.
Piilotyöttömäksi luetaan Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä, mutta ei ole etsinyt työtä neljän viime viikon aikana.
Piilotyöttömyyden syitä ovat esimerkiksi opiskelu, lasten hoito tai huonontunut terveys.
Työvoiman ulkopuolelle jääminen kaunistaa työttömyystilastoja, koska työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena 15–74-vuotiaiden työvoimasta.
Suomen työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 7,4 prosenttia eli puoli prosenttiyksikkö enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli 194 000.
Mikäli työvoiman ulkopuolelle siirtyneet olisivat edelleen työvoimassa mukana, työttömyysprosentti olisi 8,5.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että Suomen talouden nostamiseksi taantumasta pitää nostaa työn määrää ja tuottavuutta. Niukoista voimavaroista helpointa on kasvattaa työn määrää lisäämällä työvoiman tarjontaa.
Silloin on tärkeää pitää väkeä mahdollisimman paljon työvoiman piirissä. Jos työmarkkinoilta liukuu pois, on sinne hyvin vaikea palata silloin kun on tarvetta.
Vaikka Suomessa on työttömyyttä, täällä on myös työvoimapulasta kärsiviä aloja.
Malisen mukaan kyse on keskipitkän tähtäimen eli muutaman vuoden sisällä eteen tulevasta asiasta.
Hän myöntää, että kun työttömyys lisääntyy, voi tuntua oudolta puhua työvoiman tarjonnan lisäämisestä. Suomi kuitenkin eläköityy niin kovaa vauhtia, että työvoimasta tulee ennen pitkää väkisin puutetta etenkin, jos talous kääntyy nousuun.
Tarvitaan sekä aktiivista työllistämistä ja kouluttamista että kovempia rakenteellisia ja pakottavia keinoja.
Sellainen on Malisen mukaan esimerkiksi kotihoidon tuen jakaminen, jolloin äidit eivät jää nykyistä tahtia pois työelämästä. Myös opiskeluaikoja halutaan lyhentää, jonka vuoksi opintotukea on muutettu siten, että sitä saa aiempaa lyhyemmän ajan.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
