Maakunnat talouden vetureita
Suomen talous ei tunnetusti ole tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Kasvu on tyrehtynyt nollan alapuolelle ja työttömyys kasvaa samassa suhteessa. Viennin vaikeudet ovat heijastuneet perinteisesti vahvoilla teollisuuden aloilla, kuten elektroniikkateollisuudessa.
Tämä kaikki on tapahtunut ennen Ukrainan kriisin puhkeamista. Kriisi ja sitä seurannut pakotepolitiikka ovat iskeneet vientiin sen jälkeen vielä uuden loven.
Valonpilkkujakin on, vaikkakin niitä on harvassa. Yksi selvimmistä on metsäteollisuuden vakaa kehitys, joka näkyy kautta Suomen. Metsäteollisuus on osoittanut jälleen kerran, että se on sittenkin suomalaisen hyvinvoinnin tukijalka eikä mikään auringonlaskun ala.
Pellervon taloustutkimuksen tuore selvitys alueittaisesta kehityksestä osoittaa, että metsämaakunnat ovat selvinneet muuta maata paremmin rakenteiden muutoksista. Ensi vuonna ennustetaan työllisyyden kasvua vain kuudessa maakunnassa, jotka ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Pohjois-Karjala. Kaikissa näissä maakunnissa on vahva metsäsektori, joka investoi.
Maakunnista suurin eli Uusimaa ei enää ole talouden veturi. Vaikka Uudenmaalla on väestöstä suurempi osa työssä käyviä kuin maassa keskimäärin, tämä suhde on heikkenemässä. Uusimaa ei ole teollisuuden keskus ja alueen investoinnit ovat suurelta osin investointeja infrastruktuuriin ja kaupunkirakenteen kehittämisen.
Talouden kasvu jatkossa tuleekin entistä enemmän maakunnista pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Myös Uudenmaan maaseutu kärsii siitä, että raha alueella ohjautuu Kehä III:n sisäpuolelle rahoittamaan tuottamattomia ruuhkainvestointeja. Metrotunnelit työllistävät hetken aikaa kivenlouhijoita, mutta pysyvää kasvua ne eivät luo.
Talouden ongelmana on edelleen työllisyyden väheneminen. Se merkitsee myös huoltosuhteen heikkenemistä, kun entistä pienempi joukko kansasta on töissä.
PTT on laskeskellut, että vuoden 2014 alkupuolella työllisten määrä on kasvanut vain Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsäteollisuuden investointien työllisyysvaikutukset näkyvät maakuntien työllisyydessä.
Ensi vuonna odotetaan kasvun leviävän myös muihin maakuntiin. Käykö näin, riippuu tietysti monesta asiasta. Kansainvälinen tilanne voi osoittautua vielä tekijäksi, joka panee kaikki laskelmat uusiksi.
Suomen talouden yksi ongelma tällä hetkellä on investointien vähäisyys. On turha kuvitella,
että voisimme pärjätä ilman voimakkaita panostuksia perustuotantoon ja teollisuuteen tulevina vuosina. Julkisen sektorin alijäämän kattaminen edellyttää taloudellista kasvua, jota palvelut yksin eivät kykene tekemään.
Investoinnit alkutuotantoon ja teollisuuteen ovat aina hyvin pitkäjänteisiä. Kansainvälistyneet yritykset joutuvat arvioimaan aina sitä, onko investointi Suomeen kannattava vai onko edullisempaa sijoittaa rahat jonnekin Suomen ulkopuolelle. Suomella ei välttämättä ole etulyöntiasemaa enää millään tuotannon alueella.
Metsäteollisuuden työpaikkojen säilyminen on kuitenkin selkeä osoitus siitä, että kasvu on mahdollista. Metsäteollisuus investoi sekä perinteiseen tuotantoon että uusien tuotteiden valmistamiseen.
Suomen raaka-ainevarat mahdollistavat nykyistä paljon suuremman teollisen kapasiteetin rakentamisen ja toiminnan. Meillä on myös käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka tuovat työpaikkoja tulevina vuosina. Esimerkiksi kaivosteollisuus voi olla Suomessa paljon laajempi kuin se tänä päivänä on. Biotalousinvestoinnit ovat vasta alkuvaiheessa ja lisääntyvät koko ajan.
PTT:n raportin tärkein viesti onkin se, että hyvinvoinnin säilymisen ehto on maan tasapainoinen kehittäminen. Pääkaupunkiseutu ei ole talouden veturi vaan talouden kasvu tulee entistä enemmän maakunnista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
