Sadon tuhoavien lintujen kanssa tuskaileva viljelijä kokee: "Meidät on ajettu nurkkaan ja jätetty yksin"

Sääperinjärvi Värtsilässä on peltolohkojen ympäröimä ja valkoposkihanhien suosiossa. Kuva: Lari Lievonen

”Minähän olen ihan itu­hippi paikallisessa mittakaavassa. Olen luomuviljelijä ja luovuttanut kosteikkoa varten kaksi hehtaaria maita Sääperinjärven rannalta ja 13 hehtaaria suojavyöhykepelloksi hanhille. Ei minulla ole hanhia vastaan mitään, mutta jäykkää ja hidasta ympäristöhallintoa minä vastustan", sanoo tohmajärveläinen Mika Piiroinen. Kuva: Lari Lievonen

Tohmajärveläinen maidontuottaja Mika Piiroinen osoittelee nurmilohkoja tien oikealla ja vasemmalla puolella, kun ajamme Värtsilän kylällä. Lohkojen reunat viheriöivät, mutta keskellä on kulottuneen näköinen kellastunut kasvusto. Valko­poski­hanhikarjat ovat saapuneet ja syövät ensimmäistä nurmirehu­satoa.

Piiroinen arvioi, että hänen 80 nurmirehuhehtaaristaan noin 50 hehtaaria on jo menetetty hanhien suihin.

”Täällä on viljelijöiden keskuudessa tunnelma aika kireä. Keinoja suojata omaa elinkeinoa ei ole, meidät on ajettu nurkkaan.”

Linnunpelättejä on aseteltu pitkin kylän nurmilohkoja. Pelättien pelotevaikutus on lähes olematon: niiden ympärillä ei viheriöi, hanhet ovat rohjenneet syödä aivan pelättien vieressä.

Hanhia ei saa häiritä, paitsi häirintäluvalla.

”Kaasutykkejä tai muita häirintälaitteita pitäisi olla kylän ihan jokaisella lohkolla. Se tuntuu järjettömältä, kun jokainen ymmärtää, että metsästyksellä voitaisiin hoitaa kannan kokoa sekä saada muutoksia aikaan lintujen käyttäytymiseen.”

Piiroinen pelkää, että viljelijät on ajettu niin ahtaalle, että joku tarttuu oman käden oikeuteen ja alkaa ampua lintuja. ”Ei ole oikein, että meidät jätetään yksin tällaisen elinkeinoa haittaavan vitsauksen kanssa.”

Vuonna 2015 luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettujen avustusten määrä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Summa oli yli 560 000 euroa. Eniten avustuksia maksettiin valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien maataloudelle aiheuttamista vahingoista.

Pohjois-Karjalan elykeskusten alueille maksettiin avustuksia lähes 75 000 euroa.

Vielä kymmenen vuotta sitten oli kyse muutamista sadoista hanhista, jotka pysähtyivät Tohmajärvellä muuttomatkallaan pesimäalueilleen Venäjälle. Viimeksi eilen paikallinen lintubongari arvioi, että Sääperinjärvellä oli 50 000 hanhea. Viime vuonna arviolta 1,5 miljoonaa hanhea teki muuttomatkan.

Piiroinen kertoo, että paikallisen maaseutusihteerin mukaan vahinkoilmoituksia on tehty jo nyt noin 1 000 hehtaarilta ja 50 viljelijältä tänä keväänä.

”Muutto on vasta alkanut. Se kestää tyypillisesti noin kuukauden.”

Hanhet pysähtyvät Tohmajärvellä myös syksyllä, kun ne palaavat poikasten kanssa talvehtimisalueille Eurooppaan. Silloin ne haittaavat nurmien talvehtimista.

Piiroisella ei omien sanojensa mukaan ole mitään hanhia vastaan, "mutta jäykkää ja hidasta ympäristöhallintoa minä vastustan.”

”Minähän olen ihan itu­hippi paikallisessa mittakaavassa. Olen luomuviljelijä ja luovuttanut kosteikkoa varten kaksi hehtaaria maita Sääperinjärven rannalta ja 13 hehtaaria suojavyöhykepelloksi hanhille."

Mitä suuremmaksi hanhikarjat ovat keväisin muuttuneet, sitä pienemmät lohkot hanhille on alkanut kelvata. Värtsilässä olisi kaikki edellytykset viljellä huippusatoja viljoista nurmien lisäksi, mutta esimerkiksi syysviljojen viljely on pitänyt unohtaa kokonaan.

Ensimmäisen nurmisadon menetyksestä syntyy merkittävä kuluerä ja haitta. On ostettava väkirehua tuotostavoitteen saavuttamiseksi sekä lisävalkuaista, selittää Piiroinen.

”Ei voi ymmärtää, miksi hollantilaiset voivat kaasuttaa kymmeniä tuhansia hanhia haittojen minimoimiseksi tai miksi ruotsalaiset sekä virolaiset metsästävät lintuja, mutta meidän viljelijöiden täällä Suomessa pitää vain kestää haittoja?”