Haukisaaliit romahtaneetlounaisilla merialueilla
Yhden
vuoden kudun epäonnistuminen
säitten takia ei
horjuta hauki-
kantaa samalla
tavalla kuin
lyhytikäisempien
lajien kantoja. «
RAUMA
Rauman seudun kalastajat ja kalaa käsittelevät yritykset ovat ihmetelleet haukisaaliiden pienenemistä ja kalojen laihtumista. Ilmiö on pantu merkille koko Ahvenanmaalta Poriin ylettyvällä merialueella.
Ohjelmapäällikkö Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (Rktl) ei ota kantaa haukien laihtumiseen, mutta kertoo virallisten tilastojen vahvistavan havainnon kannan taantumisesta. Vuotuinen saalismäärä Porin-Taalintehtaan välisellä rannikkoalueella oli vuosituhannen vaihteen tienoilla noin 90 tonnia.
Vuodesta 2007 eteenpäin määrä on laskenut noin 50 tonniin eli lähes puolittunut. Huonoin vuosi oli 2008, minkä jälkeen saalismäärä on hivenen kasvanut.
Salmisen mukaan kalastuksen määrässä ei ole tapahtunut muutosta selittävää kehitystä. Syytä saalismäärän romahdukseen on etsittävä haukikannan vähenemisestä.
Sisävesillä saalismäärät eivät ole pienentyneet vastaavalla tavalla.
”Järvien haukikannat ovat paikoitellen jopa erittäin vahvoja.”
Haukikantojen vaihtelun syyt tunnetaan heikosti. Haukikatoa aiheuttavaa yksittäistä ympäristötekijää ei ole pystytty osoittamaan.
Koko Itämerta ajatellen merkittävin muutostrendi on rehevöityminen, joka lähinnä hyödyttää hauen ravintonaan käyttämiä kuhaa ja särkikaloja.
”Hauenpoikasten hävikkiä ajatellen tärkein tekijä ovat useimmiten isommat hauet, jotka syövät suuren osan poikasista. Särkikalojen ja kuhan lisääntymisellä on vaikea nähdä yhteyttä haukikannan taantumiseen.”
Kannan taantuminen osuu alueelle, jossa Olkiluodon ydinvoimaloitten lämpösaarekevaikutus on suurimmillaan.
Salmisen on silti vaikea yhdistää näitä toisiinsa, veden lämpiämisen otaksutaan lähinnä lisäävän kalojen kasvua. Ydinvoimalat ovat lisäksi lämmittäneet lähivesiään jo 1970-luvulta lähtien eli kauan ennen saalismäärien romahdusta.
Vaikka saalistilastoissa näkyvä muutos on suuri, tämä saattaa olla Salmisen mukaan sovitettavissa kannan luonnolliseen vaihteluun. Näin siitä huolimatta, että kanta on yleensä suhteellisen vakaa hauen pitkäikäisyyden takia.
”Esimerkiksi yhden vuoden kudun epäonnistuminen säitten takia ei horjuta haukikantaa samalla tavalla kuin lyhytikäisempien lajien kantoja. Nyt huonoja vuosia on ilmeisesti sattunut useampia peräkkäin”, Salminen kertoo.
Haukikadon korjaaminen istutuksilla on Salmisen mukaan vaikeaa, jos alueella on jo jonkinlainen haukikanta. Istutetut poikaset päätyvät tällöin valtaosin isompien haukien suihin.
”Haukikannan tiheyttä määrää pitkälti suojapaikkojen määrä, mihin istutukset eivät vaikuta.”
Istutuksista voi kuitenkin olla apua jos paikallinen kanta on hyvin heikko. Emokalat on tällöin syytä hakea mahdollisimman läheltä istutuspaikkaa.
”Geeniperimä eri alueilla on erilainen, esimerkiksi merikantoihin ei kannatta sekoittaa Itämereen heikommin sopeutuneiden järvihaukien perimää.”
Uuden kannan tuomiseen alueelle tarvitaan aina paikallisen elykeskuksen lupa.
HEIKKI JAAKKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
