Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vapaaehtoiset veturina vertaisilleen

    Vapaaehtoistyöntekijä Hilkka Sipilä ulkoiluttaa Helga Uusitaloa Rengossa. Ulkoiluystävät ja liikunnan vertaisohjaajat toimivat yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Jaana Kankaanpää
    Vapaaehtoistyöntekijä Hilkka Sipilä ulkoiluttaa Helga Uusitaloa Rengossa. Ulkoiluystävät ja liikunnan vertaisohjaajat toimivat yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

    HÄMEENLINNA

    Ollaan Hämeen Härkätien varrella, viitisentoista kilometriä Hämeenlinnan torilta. 95-vuotias Aune Lauttia kääntää potkupyöränsä kirkolta ylämäkeen käytyään apteekissa. Aamupäivällä hän oli kuntosalilla ja nyt Raitaharjun palvelukodissa alkaa jumppa.

    Raitaharjun aulassa kokoontuu lähikyliltä myös iloinen sauvakävelyporukka, joka kurvaa pian rannan kävelytielle. Pyörätuoleilla liikkuvat palvelutalon asukkaat lähtevät ulkoilemaan tasaisempaa reittiä ulkoiluystäviensä kanssa.

    Parintuhannen asukkaan Rengon kunta liittyi osaksi Hämeenlinnan kaupunkia vuonna 2009. Seuraavana vuonna Hämeenlinna pääsi mukaan valtakunnalliseen Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan. Yli 75-vuotiaille suunnattua terveysliikuntaa ja liikuntaneuvontaa ryhdyttiin kehittämään yhdessä järjestöjen ja muiden vapaaehtoisten kanssa.

    Ohjelma antoi alkusysäyksen vertaisohjaajakoulutukselle, jossa hyväkuntoiset seniorit opettelevat ohjaamaan liikuntaa kuntosaleilla ja vetämään ulkoiluryhmiä. Nyt Rengossa on 13 koulutettua ohjaajaa, joita kutsutaan vertaisvetureiksi.

    Lisäksi toimintaan osallistuu ulkoiluystäviä, joita tarvitaan esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien seuraksi.

    Renkolaiset ikäihmiset näyttävät mallia, miten voidaan tavoitella yli 75-vuotiaiden toimintakykyistä elämää kotona. Ryhmässä kuntoilu pitää tutkitusti ihmisen jaloillaan pitempään ja siirtää tuonnemmaksi tarvetta hoivapalveluihin.

    Ennen harjoittelun aloittamista iäkkään lähtötaso testataan ja sen perusteella tehdään yksilöllinen liikkumissuunnitelma.

    Ohjatulla voima- ja tasapainoharjoittelulla on saatu rollaattorilla liikkuvia taas jaloilleen. Iäkkäät itse ovat erittäin halukkaita harjoittelemaan, sillä liikunnan vaikutukset tuntuvat selvästi omassa voinnissa. Edistymisestä iloitaan yhdessä.

    Ilman kaupungin ja vapaaehtoisten yhteistyötä näin tehokasta iäkkäiden terveysliikuntaa ei pystyttäisi järjestämään.

    Vapaaehtoisvoimin järjestettyä ohjelmaa on tuolijumpasta pelipäiviin. Kesällä väkeä vetää mölkkyturnaus. Kaupunki on antanut tilat toimijoiden käyttöön.

    ”Voimaa vanhuuteen -toiminnassa on menty rohkeasti rajojen yli ja into on yhtä kova kuin kolme vuotta sitten”, fysioterapeutti Ritva-Liisa Salonen kertoo. Hän koordinoi Voimaa Vanhuuteen -ohjelmaa Hämeenlinnassa.

    Vapaaehtoiset ovat Salosen mukaan korvaamattomia. He huolehtivat niistä iäkkäistä, jotka eivät vielä tarvitse kunnan hoivapalveluita.

    ”Vapaaehtoisten kautta kulkee myös tieto heistä, joiden jalka on huonontunut tai muuten alkaa tulla haittoja, joihin on hyvä puuttua.”

    Hämeenlinnassa jokainen kotihoidon, pitkäaikaishoidon ja ikäihmisten hoivan henkilöstöön kuuluva käy Kunnon hoitaja -koulutuksen, jossa opitaan ottamaan huomioon iäkkään liikuntakyvyn vahvistaminen päivittäisessä työssä.

    Kotihoidon asiakkaille tehdään liikuntasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.

    ”Myös omaiset sitoutetaan huolehtimaan jumppaliikkeiden tekemisestä ja ulkoilusta, ja tuomaan näin oma palasensa mukaan. Yhteistyöllä on saatu aikaan todella hyviä tuloksia”, Salonen kertoo.

    Vapaaehtoisina toimii yli 70-vuotiaita ohjaajia, jotka ovat silmiinpistävän vetreitä.

    Hämeenlinnasta Renkoon muuttanut Seija Tamminen on käynyt kaikki kurssit ja ohjaa liikuntaa eri puolilla kuntaa.

    ”Olen yksinäinen ihminen ja 75 vuotta täytettyäni haluan auttaa muita. Minulla on nyt kiireempi elämä, mutta samalla itsellänikin parempi kunto. Olen saanut paljon ystäviä, joiden kanssa parannetaan myös maailmaa.”

    Hilkka Sipilä palasi työelämän jälkeen juurilleen Kuopiosta ja on iloinen vapaaehtoistyöstä.

    ”Täällä on ihania ihmisiä, jotka tuntevat toistensa taustat ja joiden kanssa syntyy keskusteluja. Juhlissa otetaan kaikki lahjat käyttöön. Itse lausun mielelläni runoja”, Sipilä kertoo.

    Vapaaehtoisten ryhmästä löytyy taitavia laulajia, runojen esittäjiä, leipojia, ulkoiluttajia, jumppauttajia ja ohjaajia.

    Rengossa juhlitaan paljon, joten vapaaehtoisten emäntäryhmää tarvitaan hoitamaan tilaisuuksien tarjoilua.

    Juho Ilola ja Veikko Karppi huolehtivat porukan henkisestä ja fyysisestä virkistyksestä. Ilola soittaa ja laulaa ja vertaisveturi Karppi kertoo hoitavansa sen fyysisen puolen.

    Rauha Kekkonen aloitti vertaisveturiksi valmistuttuaan suositut Talvimäentien kävelyt, jotka vetävät tiistaisin 7–10 kyläläistä pariksi tunniksi luontoon. Kävelyllä kierretään eri reittejä ja aina joku ryhmästä osaa kertoa mielenkiintoisia asioita metsistä, poluista ja rakennuksista.

    Ryhmä saatiin alun perin kokoon postilaatikoihin jaetuilla ilmoituksilla. Järjestäjä epäili ensin, että saa kävellä yksin.

    ”Oli melkoinen yllätys, kun lähtöhetkellä siellä odottikin iso porukka. Joku sanoikin, ettei edes koko Oinaalassa ole näin paljon ihmisiä.”

    MARJA MARTIKAINEN

    Iäkkäät ovat

    erittäin

    halukkaita harjoittelemaan

    ohjeiden mukaan, sillä

    liikunnan vaiku-

    tukset tuntuvat selvästi

    omassa voinnissa.

    Avaa artikkelin PDF