Suden asema poronhoitoalueella herättää kysymyksiä
Suurin susipaine kohdistuu Lapin eteläpuolelle Itä-Suomeen. Tämä susi kuvattiin Lieksassa. Eero Kemilä Kuva: Viestilehtien arkistoSuden asema on poronhoitoalueella aivan erilainen kuin muualla Suomessa.
”Lappihan tarjoaisi valtavan hyvän alueen susille elää, mikäli poronhoitoa ei harjoitettaisi”, tutkija Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista kertoo.
”Kannanhoitosuunnitelmassa todetaan suden osalta taloudellisen kestävyyden rajojen tulevan poronhoitoalueella hyvin nopeasti vastaan, joten susille myönnetään siellä helposti vahinkoperustainen poikkeuslupa.”
Suden puuttumisella on merkityksensä niin Lapin muiden petojen ja haaskansyöjien, kuin saaliseläintenkin kannalta. Suden ansiosta hirvieläimet eivät runsastu liiaksi.
”Siten susien ja muiden petoeläinten runsastuminen vaikuttaisi esimerkiksi jäkäliköiden palautumiseen ja niissä eläviin hyönteisiin. Toki myös metsätaloudella on selkeä vaikutus jäkälä- ja luppomaiden nykytilanteeseen”, kuvailee biologi ja Susi-kirjan kirjoittaja Mervi Laaksonen.
Sudet pitävät kettukannan kurissa, mikä hyödyttää kanalintuja. Toisaalta ahmat hyötyvät suden kaatamien hirvien haaskoista.
”Luonnollisesti se, että kolmannes Suomesta on lähes sudetonta aluetta, vaikuttaa susikannan kokoon ja sijoittumiseen. Nyt suurin susipaine on nimenomaan poronhoitoalueen etelärajalla Itä-Suomessa”, Laaksonen jatkaa.
Vuonna 2012 maa- ja metsätalousministeriö maksoi 20 suden aiheuttamista vahingoista poronhoitoalueella 1,3 miljoonaa euroa eli 65 000 sutta kohti. Muualla Suomessa susivahinkojen hinta ministeriölle oli 743 euroa sutta kohti.
Susikannan hoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää paria. Tavoite on jo mahdollisesti saavutettu poronhoitoalueen ulkopuolella.
Suurpetojen aiheuttamista porovahingoista maksettiin viime vuonna yhteensä 7,1 miljoonaa euroa korvauksia. Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta pitää susikorvausten kohdennusta poronhoitoalueelle ongelmallisena.
”Tällä hetkellä suuri osa valtion petokorvausrahoista suunnataan poronhoitoalueelle. Se on selvä epäkohta”, Säynevirta painottaa.
”Susivahinkojen ratkaisemiseksi on löydyttävä muita vaihtoehtoja kuin susien tappaminen. Esimerkiksi Portugalissa valtio on tukenut tiloja taloudellisesti laumanvartijakoirien ottamisessa käyttöön lampaiden suojaksi.”
Myöskään Laaksosen mukaan metsästys ei ole ainoa keino välttää susivahinkoja.
”Jos susikanta alueella säilyy, vahinkoja tulee, jollei karjaa ja muita kotieläimiä ole suojattu. Susi hakee saaliinsa sieltä, mistä se on helpointa ottaa. ”
Laaksosen mukaan petoaita on suhteellisen tehokas suoja susia vastaan mutta huomauttaa niiden toimivan huonosti esimerkiksi rantalaitumilla.
”Tarkoituksena on muuttaa ympäristö sellaiseksi, että suden ei kannata käyttää aikaa kotieläinten saalistamiseen. Kotieläinten ongelmana on niiden huono sopeutuminen petomaisemaan. Kesyt eläimet eivät osaa paeta eivätkä omaa muitakaan keinoja suojautua pedoilta.”
Toisaalta metsästyksessä jäävät saaliiksi helpommin ne sudet, jotka eivät väistä ihmistä.
”Sudelle ihminen on peto, jota sen kannattaa väistää. Eläimistä elossa säilyvät todennäköisimmin ne, jotka pystyvät parhaiten väistämään vaaroja.”
Pihassa käyvät sudet eivät kuitenkaan ole ”luonnottomia”, vaan käyttäytyvät vain tietyllä tavalla.
”Susi on osa luontoa ja yhtä arvokas riippumatta sen käyttäytymisestä. Siten ihmisen pihapiirissä käynyt susi on aivan yhtä susimainen ja luonnollinen kuin sen arempi lajikumppani”, Laaksonen painottaa.
Suden ja ihmisen vuorovaikutus on johtanut myös koiran jalostumiseen.
”Sudesta kehittyi koira pitkällä aikavälillä ja ilmeisesti useaan otteeseen. Varhaisimmat koirat kuitenkin hävisivät jääkauden aikana”, Laaksonen kertoo.
”Nykyinen koiramme kehittyi 14 000 vuotta sitten. On arveltu, että ne olivat aluksi varsin löyhästi sidoksissa ihmiseen.”
Koira polveutuu sudesta, joten ”puhdas susi” on jossain määrin absurdi käsite. Vaatimuksesta riippuen aivan puhtaan suden löytäminen maapallolta lienee mahdotonta.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
