Toimittajalta Hömppäheinästä metaaniheinään
Vuosi vaihtuu ja kylvöillä
ollaan jo ehkä neljän kuukauden päästä. On aika viilailla ensi kesän viljelysuunnitelmat kuntoon.
Pro Agrian mukaan kaikki viljat ovat menneet tappiolle useamman vuoden. Hyvin ei mene kotieläinpuolellakaan. Ruuan tuotanto ei kannata eli viljelysuunnitelmaan pitäisi pistää enimmäkseen kaikkea muuta kuin syötäväksi kelpaavaa, jos maatilan on tarkoitus tuottaa tulosta.
Suojavyöhykenurmi on ollut katetuottolaskelmissa kärkipäässä, mutta niitä ei saa enää perustaa lisää. Kaiken lisäksi suojavyöhyke päätyy ruokaketjuun rehuna eli ei se sovi tähän ajatusmalliin. Paitsi jos suojavyöhykkeestä tehtäisiin biokaasua.
Biokaasunurmi, siinä se ratkaisu on.
Biokaasusta saa lämpöä
ja sähköä, mutta kannattavin ratkaisu on liikennepolttoaine autoihin.
Kaksi vuotta sitten, maidon hinnan ollessa vielä kohtuullinen, biokaasupioneeri Erkki Kalmari kertoi tilallaan biokaasun ohittaneen kannattavuudessa maidontuotannon. Kalmarin mukaan hehtaarin timotei-apilanurmella ajaa autoa 40 000 kilometriä, kun nurmi korjataan aiv-rehuksi ja kaasutetaan biokaasuksi.
Tutkimusten mukaan 500 000 hehtaaria eli lähes neljännes Suomen pelloista
voitaisiin siirtää energiakasveille ruuan tuotannon vaarantumatta.
Saksassa biokaasu on tukenut maatiloja. Vaikka sianlihasta
on maksettu huonosti, sikatilat ovat pärjänneet biokaasuenergian myynnillä ja sille kohdistetuilla tuilla. Olisiko
sama voinut toimia sika- ja maitotilojen pelastuksena Suomessa viennin takutessa, jos meillä jo olisi kattava biokaasulaitosverkosto pystyssä?
Ihan hetkessä kaasusta
ei valitettavasti joka tilan
pelastukseksi ole. Pitäisi saada
pystyyn laitokset ja reilusti biokaasulla kulkevia autoja tai biokaasusähkö kannattavaksi.
Asiaa helpottava puoli on, että biokaasun luulisi kelpaavan kaikille hallituspuolueille
ja myös oppositiolle kärkihankkeeksi. Biokaasu jos mikä on biotaloutta, cleantechiä ja omavaraista energiaa.
Nyt eduskunnassa heti
lomien jälkeen toimeen, niin ensi kesänä voisi olla käynnissä kaikkien aikojen energiainvestoinnit ympäri maan ja satoja biokaasuvoimaloita valmiina ennen Olkiluoto kolmosta.
Kun suurin osa biokaasusta hyödynnettäisiin liikenteessä, ei biokaasu juuri kaipaisi verovaroja tuekseen, vaan pystyisi alkuun päästyään toimimaan markkinoiden ehdoilla.
Pitää ruokaakin tietysti edelleen tuottaa. Kyllä kauppakin kotimaista ruokaa vähintään juhlapuheissa arvostaa. Ja MTK meni syksyllä lupaamaan maatalousministerille, että ruokaa tuotetaan mukisematta eikä lakkoilla.
Viljelyyn pitäisi kuitenkin valita vain sellaista, mistä
ostajat suostuvat maksamaan. Pro Agrian mukaan kumina toi viljelijälleen kelpo tuloksen.
Sille siis viljelysopimusta
kysymään. Öljykasvit tekevät viljoja pienemmän tappion ja niille on kysyntää. Ruis lienee myös hyvä pitää viljelykierrossa jollain tapaa mukana, vaikka
myllyjen kiitos viljelijöille omavaraisuudesta olikin
hintojen lasku. Kuituhampullekin on etsitty viljelijöitä.
Kun pinta-alaa käytettäisiin reilusti nykyistä enemmän
erikois-, ja energiakasveille
sekä erilaisille nurmille,
lähtisi viljankin hinta nousuun,
kuten katovuosina. Silloin
viljojenkin harkittu kylväminen
kannattaisi. Monipuolisella
viljelykierrolla sää- ja markkinariskit ovat paremmin hallussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
