Uusista sikalavaatimuksistavaikeuksia useille EU-maille
Vuonna 2003 voimaan astuneen sikojen hyvinvointia parantavaan asetukseen kirjattiin kymmenen vuoden siirtymäaika, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Pitkästä siirtymäajasta huolimatta sen vaatimusten täyttäminen tulee tekemään tiukkaa monelle jäsenmaalle.
Asetuksen vaatimukset koskevat muun muassa joutilaiden emakkojen pitämistä häkissä sekä ryhmäkarsinan rakolattioiden palkkien välejä ja leveyttä.
Komission tämänhetkisten arvioiden perusteella alle puolet jäsenmaista täyttäisi vaatimukset vuodenvaihteessa.
Tilanne on hyvin samankaltainen kuin viime vuonna, jolloin kananmunien tuotannon varustelemattomissa häkeissä kieltävän direktiivin siirtymäaika oli päättymässä. Vuonna 1999 voimaan astuneella direktiivillä oli yli kymmenen vuoden siirtymäaika, mutta siitä huolimatta moni EU-maa rikkoo vaatimuksia edelleen.
Komission käsitys on, että 12 jäsenmaata täyttää direktiivin vaatimukset ensi vuoden alussa sataprosenttisesti, kertoo MTK:n Brysselin kotieläinasiamies Marjukka Manninen.
90-prosenttisesti vaatimukset täyttäisi seitsemän maata ja 70–89-prosenttisesti viisi jäsenmaata.
Kolmesta jäsenmaasta ei ole arviota, mutta tällä hetkellä niiden tuotannosta 28–60 prosenttia on direktiivin mukaista.
Mannisen mukaan Iso-Britannian, Ruotsin ja Luxemburgin sanotaan täyttävän vaatimukset kokonaan jo nyt.
Näiden lisäksi ensi vuoden alusta vaatimukset olisivat odotettavasti sataprosenttisesti kunnossa ainakin Suomessa, Saksassa, Itävallassa, Tanskassa ja Irlannissa.
Ennakkoarvioiden perusteella ainakin Belgian, Bulgarian, Espanjan, Hollannin, Ranskan, Unkarin, Viron ja Kreikan sikaloista osa tulee olemaan sääntöjen vastaisia vielä joulukuun lopussa tänä vuonna ja direktiivin täytäntöönpano tuottaa vaikeuksia.
Suomen osalta tilanne on vielä hieman avoinna, sillä asetuksen tulkintoja ei ole vielä tehty.
”Emme tiedä, mitkä sikaloista tulevat täyttämään vaatimuksen ja mitkä eivät. Arvio on, että 80–90 prosenttia sikaloista täyttää vaatimukset jo nyt, ja ensi vuoden alussa toivottavasti 100 prosenttia”, asiantuntija Leena Suojala MTK:sta sanoo.
”Tuottajista tämä tietysti on kiinni”, Suojala lisää.
Vuoden 2003 jälkeen rakennetut sekä peruskorjatut sikalat on tehty uusien säädösten mukaan, mutta esimerkiksi 2000-luvun alussa rakennetuissa sikaloissa voi olla liian suuria rakoja ritilälattian palkkien välissä.
Lisäksi on sikaloita, joissa joutilaiden emakoiden ryhmäkarsinavaatimus aiheuttaa muutoksia.
Elinkeinon edustajat ovat esittäneet kansalliseen asetusluonnokseen muutosta, jotta ritilöiden rakojen mittaukseen saataisiin joustoa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastajan Susanna Ahlströmin mukaan jousto ollaan kirjaamassa asetukseen.
”Eurooppalaisen standardin mukaan palkin tai raon leveydessä voi olla 2–3 millimetrin heitto suuntaan tai toiseen. Komissio on tietoinen standardista, eikä sen kirjaaminen kansalliseen asetukseen tule todennäköisesti olemaan ongelma.”
Komission tavoitteena on, ettei häkkikanaladirektiivin kaltainen tilanne pääsisi toistumaan sikala-asetuksen kohdalla, Suojala kertoo.
”Komissio on nyt ottanut aktiivisemman kannan asiaan, ja kysellyt jo tilannetta eri maista. Niihin, joilla vaatimuksen täyttäminen tuottaa vaikeuksia, kohdistetaan erityisvalvontaa.”
Ahlström myöntää kuitenkin, että komission mahdollisuudet vaikuttaa direktiivin täytäntöönpanoon jäsenmaissa on varsin rajallinen.
TERHI TORIKKA
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
