Rajalinjat uhkaavat jälleen Suomen ja Venäjän kauppaa

Venäjän ja Suomen taloussuhteet ovat ajankohtaistuneet nopeasti Venäjän talouden pudottua syvään kuoppaan talouspakotteiden ja öljyn hinnan vuoksi. Kaupankäynti on hiipunut tänä vuonna nopeasti.

On aikaista arvioida, miten kauaksi aikaa kaupankäynti tällä kertaa lamaantuu. Aika ajoin tapahtuvat jyrkät muutokset ovat kuitenkin tyypillisiä Suomen ja Venäjän taloussuhteille.

Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma käsittelee torstaina ilmestyvässä kirjassaan Venäjä ja Suomen talous suuren imperiumin ja sen reunavaltion taloussuhteita vuosina 1700–2015.

Kuisman näkemys on synkkä. Hän kirjoittaa nykyhetkestä ikään kuin tulevaisuudesta katsoen.

"Kriisien koettelemaa Eurooppaa jakoi jälleen kylmän sodan kaudelta tuttu rajalinja itään ja länteen. Menneestä maailmasta palasivat myös blokkien väliset talouspakotteet ja kauppasodat."

Suuria murroskohtia Suomen ja Venäjän taloussuhteissa ovat olleet Suomen suuriruhtinaskunnan synty vuoden 1809 sodan seurauksena, bolshevikkien nousu valtaan 1917, jatkosodan päättyminen 1944 ja Neuvostoliiton hajoaminen 1991.

Näistä bolshevikkien nousu valtaan katkaisi Suomen ja Neuvosto-Venäjän kauppasuhteet lähes kokonaan. Sen sijaan vuoden autonomiasta ja yya-Suomen synnystä seurasivat kukoistuskaudet idänkaupassa.

Kylmä sota oli Suomelle paluuta keisariaikaan, Kuisma kirjoittaa.

Myös Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneen sekasorron jälkeen 2000-luvulla kauppa lisääntyi kohisten, mutta nyt näkymät ovat vähintäänkin epävarmat.

Autonomian aikana Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta oli 30–50 prosenttia ja sotien jälkeen ennen Neuvostoliiton hajoamista yli 20 prosenttia.

Kuisma tähdentää, että idänkauppa mahdollisti Paasikiven ja Kekkosen aikoina länsikaupan, joka muodosti 80 prosenttia ulkomaankaupasta.

Erityisesti valtiollisen Nesteen hankkimalla öljyllä oli keskeinen vaikutus idänkaupassa. Öljy on edelleen Venäjän tärkein vientituote, mutta nyt kaupalliselta pohjalta.

Kuisma arvioi, että neuvostojohto näki Nesteen ja idänkaupan muut suuret valtionyhtiöt jopa ideologisesti kannatettavina sosialismin linnakkeina muuten kapitalistisessa Suomessa. Tilaukset Neuvostoliitosta olivat rahakkaita.