Maanomistajien oikeudet roikkuvat kalastuslain koukussa
39 euron kalastonhoitomaksu oikeuttaa viehekalastukseen yhdellä vieheellä koko maassa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan uusi kalastuslaki ei polje vesialueiden omistajien oikeuksia oleellisesti.
”Uudistuksessa tehdään iso periaatteellinen muutos siitä, että jatkossa maksetaan kala-alueen hoidosta, ei kalastuksesta”, Orpo sanoo.
Kerättävillä kalastonhoitomaksuilla hoidetaan tulevaisuudessa nimen mukaisesti kalakantoja esimerkiksi istutuksilla.
”Valtio jyvittää maksut takaisin alueille tarpeen mukaan”, ministeri jatkaa.
Maksun tavoitteena oli ministerin mukaan, että mahdollisimman moni maksaisi mahdollisimman vähän.
”Eläkeläiset rajattiin kuitenkin maksun ulkopuolelle sosiaalidemokraattien aloitteesta, jolloin maksuun tuli ’Rinne-lisä’”, Orpo sanoo.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) tyrmää ministerin puolustelut.
”Vesialueiden omistajat ovat lain uudistuksessa ainoa ryhmä, jonka asemaa heikennetään ja omistusoikeuden käyttöä rajoitetaan.”
Lepän mukaan voidaankin perustellusti kysyä, mistä omistajien oikeuksia seuraavaksi heikennetään ja missä viranomaistaho seuraavaksi puuttuu omistamiseen ja omistusoikeuteen. ”Tämä on erittäin huono viesti maa- ja vesialueiden omistajille, kun tälle linjalle on lähdetty”, hän sanoo.
Jatkossa vesialueen omistaja hoitaa kalavesiä ja maksaa kalastonhoitomaksua saman verran kuin muut maksavat alueen käytöstä.
”Tätä ei voida katsoa oikeudenmukaiseksi. Valitettavasti siihen ei saatu lain valmistelussa muutoksia yrityksistä huolimatta.”
Lepän mukaan hallituspuolueidenkin edustajat esittivät ennen lain käsittelyä siihen muutoksia, jotka jäivät kuitenkin toteuttamatta.
”Hallitus ampui omia rivejään suoriksi, jotta saadaan ennen vaaleja tällaisia lakiesityksiä läpi.”
Kalastuslain perustana ovat ministerin mukaan kalakantojen hoitosuunnitelmat. Perustuslain takia suunnitelmat voi hyväksyä vain elykeskus.
”Elyillä ei ole tarvetta rakentaa sen tekemiseen omaa koneistoa, vaan siihen käytetään kalastusalueilla olevaa paikallista tietotaitoa”, Orpo sanoo.
Elykeskusten tehtävä on ministerin mukaan myös pitää huolta kalakannasta koko valtakunnan mittakaavassa.
Lepän mukaan hallitus ei halunnut luottaa paikallisiin päätöksentekijöihin.
”Elykeskuksille tulee lisää valtaa, joka viedään vesialueiden omistajilta.”
Elykeskukset saavat myös myöntää lupia ammattikalastukseen vesialueen omistajasta riippumatta.
Uudistuksella luodaan nyt Lepän mukaan tarpeetonta eripuraa puuttumalla yhden tahon oikeuksiin.
Lakiuudistuksessa pyritään myös ehkäisemään niin sanottua harmaata kalakauppaa.
Vapaa-ajan kalastaja saa myydä satunnaisesti vähäisen kala- tai rapuerän lopulliselle kuluttajalle.
Orpo ja Leppä ovat samaa mieltä siitä, että vapaasti myytävää kalamäärää on mahdoton valvoa.
”Sen takia esitykseen kirjattiin ’vähäinen määrä’. Sitä ei ole tarkoitus, eikä sitä pystyttäisikään valvomaan”, ministeri sanoo.
Lepän mukaan sellaista lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä, mitä ei pystytä kohtuudella valvomaan.
”Tässä mennään tarpeettoman pikkutarkkaan sääntelyyn.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
