Islanninhevosella on pitoa
Ístöltin voitti menestyksekäs ratsukko Sara Ástþórsdóttir hevosellaan Sóllilja frá Álfhólum; kirjaimellisesti käännettynä Menninkäismäkien Aurinkolilja. Björgvin Hilmarsson Kuva: Viestilehtien arkistoEU jakaa Islannin hevostilallisten mielipiteitä.
”Eniten hevostilallisia pelottaa se, jos EU ei antaisi Islannin pitää yllä maatalouseläinten tuontikieltoa. Eristyksessä kasvanut islanninhevonen on matalan vastustuskyvyn takia hyvin herkkä taudeille. Jos tänne tuotaisiin hevosia muualta, pahimmassa tapauksessa suurin osa islanninhevosista saattaisi kuolla”, kertoo Islannin hevoskasvattajien keskusjärjestön johtaja Hulda Geirsdóttir.
EU ei Geirsdóttirin mukaan toisi myöskään hevoskauppaa hyödyttäviä vapauksia, sillä Islanti on jo mukana Euroopan talousalueessa.
”Islantilaisille on lisäksi vielä hieman epäselvää se, hyötyisikö hevoskasvatus EU:n maataloustuista samaan tapaan kuin muu maatalous.”
Hevoskasvatus on tärkein osa islantilaista maataloutta. Koska islanninhevosilla on tärkeä rooli myös turistipalveluissa, on hevostalouden suuruutta vaikea arvioida. Hevostilallisia on maassa yli 300 ja hevosia on yksi neljää islantilaista kohden.
Muutama tila kasvattaa hevosia lihaksi. Keskivertoislantilainen syö vuodessa pari kiloa hevosenlihaa.
SATU RÄMÖ
REYKJAVÍK
Islannissa töltättiin maaliskuun lopussa talven tärkein hevoskilpailu. Kahdeksatta kertaa järjestetyn Ístöltin voiton vei odotetusti Sara Ástþórsdóttir hevosellaan Sóllilja frá Álfhólum.
Ratsukko edustaa eteläislantilaista Geysirin ratsastusseuraa.
Íströt-kilpailu on siitä erityinen, että se käydään jääradalla.
”Olen melko tyytyväinen suoritukseen. Ratsuni ei ole kovin vahva jäällä, se askeltaa epävarmasti etenkin jääradan lyhyillä sivuilla”, Sara Ástþórsdóttir kommentoi.
Voitto irtosi kuitenkin 8,73 pisteellä.
Se on kova tulos, mutta parempiakin on nähty.
”Sara sai jokin aika sitten tölttikilpailussa täydet kymmenen pistettä. Se on todella harvinaista. Hän on yksi parhaista tämänhetkisistä ratsastajistamme”, sanoo Ístöltin järjestäjä Haraldur Örn Gunnarsson.
Ístöltissä radalle otetaan kerrallaan kolme hevosta. Ensin arvioidaan koottu töltti. Sen jälkeen siirrytään nopeatempoiseen lisättyyn tölttiin. Kolmanneksi tuomarit pyytävät ”fagur tölt” eli kaunista tölttiä. Suorituksen jälkeen pisteitä annetaan viidestä kymmeneen.
Ístölt on eri puolilta maata tuleville hevoskasvattajille oivallinen tilaisuus katsastaa orivalikoima.
Kilpailun voittajat saavat rahan sijaan julkisuutta, joka poikii yhteydenottoja hevoskasvattajilta ja ostotarjouksia ulkomailta.
Hevosten vienti on Islannin maataloudelle tärkeää. Viime vuonna maasta vietiin 1 100 hevosta, viennin arvo oli noin viisi miljoonaa euroa.
Ulkomaalaiset ostajat hankkivat pääasiassa kilparatsuja ja siitoshevosia. Hevosia viedään etenkin Tanskaan, Saksaan ja Ruotsiin. Islannissa on edelleen noin kolmannes maailman 200 000 islanninhevosesta.
Paikallisten hevoskasvattajien piirissä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, myydäänkö ulkomaille liikaa hyviä hevosia. Haraldur Örn Gunnarsson näkee hevosviennin palvelevan islanninhevosten suosiota.
”On tärkeää viedä ulkomaille hyviä siitoshevosia, se pitää islanninhevosen suosiossa. Noin 12 000 islantilaista kuuluu hevosjärjestöihin. Ulkomailla issikkajärjestöihin kuuluu 120 000 jäsentä, eli lajilla on valtavasti harrastajia ulkomailla.”
Hevosten vienti todennäköisesti vähenisi, jos Islanti alkaisi myydä ulkomaille orihevosten spermaa.
Islantilaisilla hevostiloilla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä teknologiaa sperman jäädyttämiseksi.
Siemenkauppaa suitsii myös se, että maassa ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa spermanvientiä koskevia säännöksiä.
SATU RÄMÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
