Ylen hallintoneuvostossa toivotaan, että aluetoimitukset säästyvät leikkauksilta: ”Että tiedetään muidenkin kuin vain pääkaupunkiseudun asioita”

Parlamentaarisen Yle-työryhmän esitys oli tarkoitus saada jo toukokuun loppuun mennessä valmiiksi, mutta ratkaisu todennäköisesti venyy nyt syksyyn. Kuva: Carolina Husu

Ylen tulevasta rahoituksesta toivottu parlamentaarinen sopu kariutui torstaina kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hylkäsi työryhmän kompromissiesityksen. Jatko on nyt epäselvää.

Tulevia leikkauksia Yleen pidetään lähes varmoina, mutta niiden suuruutta ja leikkauskohteita ei vielä tiedetä. MT:n haastattelemat Ylen hallintoneuvostoon kuuluvat kansanedustajat puolustivat aluetoimituksia.

”Ylen paikallistoimituksilla on suuri rooli siinä, että tiedetään muidenkin kuin vain pääkaupunkiseudun asioita. Jos pystyisin itse vaikuttamaan, niin ei ainakaan paikallistoimituksiin kohdistuisi leikkaukset”, sanoo keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläisen mukaan paikallistoimitukset ovat huoltovarmuuskysymys.

”Itse en hyväksy lainkaan, että alueellisista pisteistä lähdettäisiin leikkaamaan tai karsimaan. Se juuri takaa meille mahdollisuuden, että jos jossain tulee vaurioita, niin pystytään sitten alueellisesti toimimaan”, jatkaa Kymäläinen.

Aluetoimitukset ovat myös kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilven mukaan tärkeitä kokonaisturvallisuuden kannalta.

”Yle tulee toki tekemään itse ratkaisut, mitä uudistetaan. Monesti tahtoo olla, että hallinnosta voisi löytyä merkittäviäkin säästöjä. En ihan ensimmäisenä lähtisi luopumaan paikallistoimituksista, jotta saadaan koko maan ääni kuuluviin”, kommentoi Kilpi.

Nykyisellään Ylellä on toimintaa 32 paikkakunnalla ja hieman yli 400 työntekijää alueilla. Aluetoimitukset ovat Ylen suurin yksikkö ja verkostoa on syksyllä 2023 vielä laajennettukin.

Tiistaina annetussa kompromissiehdotuksessa oli medioissa esillä olleiden ja MT:n saamien tietojen mukaan esillä indeksileikkauksiin ja veronkorotuksiin perustuva, vaalikauden loppuun mennessä yhteensä yli 130 miljoonan euron leikkaus.

Leikkausten sopivasta koosta hallintoneuvostossa istuvilla edustajilla on erilaiset näkökulmat.

”Ylenkin on omalta osaltaan osallistuttava näihin talkoisiin. Pidän neuvottelutuloksena saatua kompromissia hyvänä. Se on sellainen paketti, jonka kanssa Ylen pitäisi pystyä elämään ja selviytymään”, sanoo Kilpi.

Samoilla linjoilla on myös keskustan Mattila.

”Kyllä Ylenkin toiminnat on hyvä perata läpi. Mihin tahansa organisaatioon tulee löysää, kun se elää pitkään. Tässä ajassa, kun täytyy kaikkia valtion menopuolia tarkastella, pidän ihan puolustettavana asiana, että Ylenkin toimintaa tarkastellaan”, kertoo Hanna-Leena Mattila.

Sdp:n Suna Kymäläinen näkee, ettei Ylestä välttämättä olisi niin kovaa tarvetta juuri tällä hetkellä leikata, vaikka parlamentaarinen työryhmä on esityksensä tehnyt.

”Yleen ei pitäisi kohdistaa suuria leikkauksia. Ylellä on suuri rooli tiedonvälityksellä kriisiaikoina. Oma näkemykseni on, että Yleä pitäisi vahvistaa. Parlamentaarisessa työryhmässä on mukana ryhmiä, jotka ajattelevat, että pitää leikata ihan vain leikkaamisen ilosta, eivätkä ajattele sen suuremmin, mitkä vaikutukset ovat”, kommentoi Ylen hallintoneuvoston jäsen Kymäläinen.

MT on kysynyt suomalaisilta heidän tyytyväisyyttään Yle-verolla saamaansa sisältöön vuodesta 2019 asti. Kyselyissä on selvinnyt esimerkiksi se, että Yleen ollaan kaupungeissa tyytyväisempiä kuin maaseudulla.

Viimeisimmässä, heinäkuun alussa julkaistussa MT-kyselyssä tyytyväisyys oli kuitenkin noussut koko maassa.