Veronkiristykset rokottavatkuluttajien ostovoimaa
Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessä korottaa tuloveroja jättämällä indeksitarkistukset väliin. Arvonlisäveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kautta linjan.
”Yksityinen kulutus vähenee. Ostovoima pienenee”, ekonomisti Petri Malinen Suomen yrittäjistä ennakoi.
Veroratkaisujaan hallitus ajoittaa vuosille 2013 ja 2014. Ne lisäävät harmaita pilviä Suomen talouden taivaalle.
”Veronkorotukset uhkaavat yksityistä kulutusta Suomessa”, Veronmaksajien pääekonomisti Minna Punakallio arvioi.
Yksityinen kulutus on kansantalouden keskeinen moottori. Jos se horjuu, tavarat ja palvelukset jäävät ostamatta ja investoinnit tekemättä. Näin käy jo Etelä-Euroopassa.
Suomen talouskasvu nojaa jo monetta vuotta kuluttajien luottamukseen ja ostoihin. Taantuman jälkeen vienti sakkaa vielä pahasti. Suomi on vientimaa.
Vienti ei Malisen mukaan lähde vielä liikkeelle. Euroopan velkakriisi heijastuu maailmanlaajuisesti niin, ettei naapurimaissa tai muissa maanosissa investoida.
Suomi vie etenkin investointitavaroita.
Palkansaajan tuloverotus kiristyy reilun prosenttiyksikön kahtena lähivuotena. Kulutusverojen kiristys ja muut kustannukset vauhdittavat inflaatiota.
Palkankorotuksia on luvassa 2,7 prosenttia ensi vuonna ja 2,9 prosenttia seuraavana. Suuri inflaatio syö ostovoiman kasvun.
”Inflaatio supistaa ostovoimaa 0,8 prosenttiyksikköä”, Punakallio laskee.
Palkansaaja ansaitsee nyt keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa. Tästä hän maksaa veroja 29,6 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2014 tämä tulovero nousee 30,8 prosenttiin.
Keskituloiselle palkansaajalle veronkiritys tietää 20 euron lisäveroa kuukausittain. Seuraavana vuonna kiristystaso on samaa luokkaa. Vuodelta 2014 päätös on epäselvä.
”Meillä ei valitettavasti ole mahdollisuuksia laskea maatalousyrittäjien yrittäjätuloista vastaavaa laskelmaa”, Punakallio sanoo.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo hallituksen ottavan riskin leikkaamalla tuntuvasti yksityistä kysyntää. Tuloveroa ei ole kiristetty sitten 90-luvun lamavuosien.
”Nyt pitäisi kantaa huolta kotimarkkinoista”, Lehtinen neuvoo.
Uhkana on Lehtisen mukaan pahimmillaan negatiivinen kierre, jossa yhdistyvät kiristyvä verotus, heikkenevä kilpailukyky ja hiipuva ostovoima.
Hallituksen on määrä sinetöidä veropäätöksensä elokuun budjettiriihessä. Lisää menojen leikkauksia tai veronkiristyksiä ei nyt aiota tehdä, kuten maaliskuussa uumoiltiin.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti tiistaina hallituksen katsovan ensi keväänä lisäsäästöjen tarpeen. Niitä tarvitaan, jos taloustilanne huononee ennakoitua enemmän.
”Tarkasta talouslinjasta ei lipsuta piiruakaan”, Katainen sanoi Ylelle.
Suomen yrittäjissä nähdään, että lähivuodet ovat raskaita pienille palveluyrityksille. Alv-korotus iskee etenkin käsityövaltaisiin yrityksiin. Pienyritykset toimivat kotimarkkinoilla.
Toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottaa, että alv-huojennuksen alarajaa nostetaan 50 000 euroon. Nyt alaraja on 22 500 euroa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
