Lounasruokailijan valinnat vaikuttavat ilmastopäästöihin

Kalaruuat pärjäsivät lounasruokien ilmastovertailussa hyvin. Tärkeää on, ettei ruokaa heitä roskiin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n mukaan lounasaterioiden ilmastovaikutukset eroavat paljon toisistaan. Lounastaja voi valinnoillaan vaikuttaa ilmastokuormaan.

MTT:n toteuttamassa Ilmastolounas-hankkeessa kehitetään ilmastoystävällisen ja ravitsevan lounasruuan konseptia. Hankkeessa arvioitiin kolmen lounasravintolan 81 aterian ilmastovaikutuksia.

”Ero lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa oli suurimmillaan lähes viisinkertainen”, kertoo hankkeen vastuututkija Hannele Pulkkinen.

Kasvisaterioilla on selkeästi keskimääräistä pienemmät ilmastovaikutukset. Myös kala-ateriat menestyivät ilmastovaikutusvertailussa hyvin, joitakin lohiaterioita lukuun ottamatta.

Liha-aterioiden ilmastovaikutukset ovat joko keskimääräiset tai sitä suuremmat. Nykytiedon valossa naudanlihan kuormitus on suurempi kuin sianlihan tai broilerin.

”Pääruuan ja salaatin koostumuksia muuttamalla voidaan merkittävästi pienentää lounaan ilmastovaikutusta ilman, että aterian ravitsevuus kärsii”, Pulkkinen sanoo.

Ilmastoystävällisen lounasaterian tarjoamista testataan tämän viikon ajan helsinkiläisissä opiskelija- ja työpaikkaruokaloissa.

Ruuan viljely ja jalostaminen tuottavat kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat ilmastonmuutosta. Kaikista hiilidioksidipäästöistä ruuantuotannon osuus on 20 prosenttia. Suurin osa syntyy alkutuotannossa.

Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa suurimmat päästöt. Juurekset kuormittavat ilmastoa vähiten.

Ilmastoa voi säästää välttämällä ruuan heittämistä roskiin. Kaatopaikalle päätyvä ruoka aiheuttaa metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta vielä hiilidioksidiakin voimakkaammin.

MTT toteuttaa Ilmastolounas-hankkeen yhteistyössä WWF:n ja lounasravintoloiden kanssa. Lopullinen Ilmastovalinta-konsepti julkaistaan tämän vuoden lopussa.

TUULI TURTOLA

Avaa artikkelin PDF