Hyvä ja paha
SANA SUNNUNTAIKSI
Jeesus sanoi: ”Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua? Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta.”
Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: ”Sinä olet samarialainen, ja sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?” Jeesus vastasi: ”Ei minussa ole pahaa henkeä. Minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua. Itse en kysy kunniaani, mutta on toinen, joka kysyy ja tuomitsee. Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa.”
Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: ’Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.’ Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? Hän on kuollut, ja niin ovat kuolleet myös profeetat. Mikä sinä luulet olevasi?”
Jeesus vastasi: ”Jos minä itse kirkastan kunniaani, se kunnia ei ole minkään arvoinen. Mutta minun kunniani kirkastaa Isä, hän, jota te sanotte omaksi Jumalaksenne. Te ette ole oppineet tuntemaan häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne, olisin valehtelija niin kuin te. Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan. Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi.”
Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi - minä olin.” Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä.
Joh. 8:46–59
Kirkon alkuaikoina paastonaika oli kasteelle valmistautumisen aikaa. Ennen kristityksi kastamista oppilaiden tuli ymmärtää, mihin he liittyvät. Kasteessa he siirtyivät pahan vallasta Jumalan lapsiksi, pimeyden voimien alta voittajan puolelle. Tästä käytännöstä periytyy tapa, että paastonajan alkupuolella kirkkovuodessa käsitellään hyvän ja pahan kamppailua.
Tulevan sunnuntain otsake on ”Jeesus, pahan vallan voittaja”. Tuolloin puhutaan vastakkain totuudesta ja valheesta, Jumalan vallasta ja Jumalan vastaisesta vallasta.
Evankeliumin kohta on kiistakeskustelua Jeesuksen ja juutalaisten johtomiesten välillä. Koko vuoropuhelu tuntuu kiertävän tämän yhden ja saman asetelman ympärillä. Juutalaiset syyttävät, että Jeesus edustaa pahan valtaa. Jeesus puolustautuu, ettei hän edusta pahaa. Jeesus syyttää takaisin, että juuri juutalaiset edustavat pahaa, koska he eivät tunnista Jeesuksen opetusta ja toimintaa. Kohta päättyy siihen, että juutalaiset poimivat kiviä heittääkseen niillä Jeesusta.
Meidän on helppo jakaa tekstissä mainitut ihmiset hyviin ja pahoihin. Tämä ei kuitenkaan ole tekstin tarkoitus. Sen sijaan tarkoitus on, että me itse pohtisimme sitä, kenen puolella me olemme. Minkälaista meidän kristittyjen kilvoittelumme on? Olemmeko valinneet elämässä aina vain helpoimman tien?
Hyvän rinnalla täällä maailmassa vaikuttaa myös paha. Tämä on totta jokaisen kilvoittelijan kohdalla. Meidän ei kuitenkaan tarvitse pelästyä eikä vaipua epätoivoon. Jumala ei jätä eikä hylkää meitä.
Paastonaikana me kuljemme kohti pääsiäisen valoisaa sanomaa. Jeesus voitti ristillä kaikki pahan vallat ja voimat. Jeesus voitti myös sen pahuuden, joka hallitsee meitä ja meidän elämäämme täällä maailmassa.
Jeesus on pahan vallan voittaja. Me saamme luottaa siihen, että me olemme voittajan puolella. Jumala on jo pyhässä kasteessa ottanut meidät yhteyteensä ja vapauttanut meidät pahan vallasta.
Rukous käsikirjasta: Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Aamen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
