Fortum: Sähkön kulutus kaksinkertaistuu

"Jos Suomi haluaa hiilineutraaliksi, kannattaa panostaa myös ydinvoimaan", Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoo. Kuva: Jarkko Sirkiä

Mitä tarkoittaisi sähkön kulutuksen ja tuottamisen kaksinkertaistuminen vuoteen 2050 mennessä? EU:n alueella, mukaan luettuna Euroopan talousalue, sähköä kulutetaan yhteensä 3 000 terawattituntia. Pohjoismaiden osuus tästä on noin 400 terawattituntiaSähkön käyttö voi tuplaantua seuraavien 30 vuoden kuluessa, jos liikenne ja teollisuus sähköistyvät voimakkaasti päästöjä vähentääkseen sekä vedyn tuotanto kasvaa voimallisesti esimerkiksi terästeollisuuden tarpeisiin, sementin tuotantoon ja energian varastoimiseksi. Kuva: Jukka Pasonen

Eurooppa ja Suomi ja koko muu maailma pyristelevät eroon hiiliriippuvuudesta. Fortum näkee visioissaan yhteiskunnan laajamittaisen sähköistämisen kasvavana liiketoimintana:

"Hiilineutraalius voi kaksinkertaistaa sähkön kysynnän vuoteen 2050 mennessä."

Sähköteollisuutta Euroopan tasolla edustavan Eurelectricin skenaario sopii hyvin Fortumin visioihin tulevaisuuden liiketoiminnasta.

"Iso yhteiskunnan sähköistäminen tarkoittaa myös raskaan teollisuuden sähköistämistä", painottaa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Esimerkiksi rauta- ja terästeollisuuden yhteenlasketut päästöt ovat lähes yhtä suuret kuin koko Euroopan unionin hiilidioksidipäästöt. Rauta- ja terästeollisuuden sekä sementtiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on yhdeksän prosenttia.

Voimakas liikenteen, rakennusten lämmityksen ja raskaan teollisuuden prosessien sähköistäminen mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan.

Energiayhtiö Fortumin isossa sähköistämisvisiossa myös raskas teollisuus sähköistyy. Terästehtaiden hiilipäästöistä päästään, kun masuunit korvataan teräksen sulattavilla valokaariuunilla.

Futuristista haihattelua vai todellisuutta jo lähitulevaisuudessa?

Päästöoikeuksien kallistunut hinta on jo kääntänyt sähkön markkinahinnan nousuun. Saksa on päättänyt sulkea ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Sähkön siirtokapasiteetti Pohjoismaista manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan kaksinkertaistuu vuoteen 2023 mennessä.

Fortum arvioi näiden tekijöiden ajavan sähkön hintaa ylös "siirryttäessä sähkön vuosikymmenelle".

Teräsjätti SSAB rakentaa jo päästötöntä terästehdasta koelaitokseksi Ruotsin Luulajaan. Hiilen polton sijasta teräs sulatetaan valokaariuunissa sähköllä. Hybrit-tekniikassa hapen poistamiseksi rautaoksideista käytettäisiin hiilen sijasta vetyä.

Myös Suomi ja yhtiön Raahen terästehdas on SSAB:n suunnitelmissa. Raahen-tehdas tuottaa nykyisin noin seitsemän prosenttia maan hiilipäästöistä.

Vetyyn yhdistettäessä hiilidioksidia saadaan synteettistä metaania, jota pystytään varastoimaan ja polttamaan energiaksi. Päästöinä ilmakehään pääsisi vain vesihöyryä.

Prosessina tämä on todellinen sähkösyöppö. Vedyn ja valokaariuunien käyttö merkitsisivät sähkönkäyttöön suurta lisäystä.

Tuulivoimalla ja auringolla ei vihertyviäkään terästehtaita täysin pyöritetä, vaan siihen tarvitaan perusvoimaa:

"Jos Suomi haluaa hiilineutraaliksi, kannattaa panostaa myös ydinvoimaan", Fortumin Lundmark sanoo.

Fortumilla on Loviisassa kaksi ydinvoimareaktoria, Loviisa 1 ja Loviisa 2. Näiden nykyiset toimiluvat ulottuvat vuosiin 2027 ja 2030. Lundmark kertoo yhtiön selvittävän ja päättävän lähivuosien kuluessa, hakeeko se käyttöluville jatkoa.

Loviisan yksiköt ovat hänen mukaansa hyvässä kunnossa ja niihin on vuosittain investoitu 100 miljoonaa euroa ylläpitoon.

Fortum on mukana myös Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa Pyhäjoen Hanhikivelle. Fortumin osuus hankkeesta on kuusi prosenttia. Teollisuuden Voiman omistuksensa kautta Fortum on mukana myös Olkiluoto 3:ssa neljänneksen osuudella.

Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä vastaava määrä hiiltä.

Vetyä Lundmark pitää potentiaalisimpana sähkön varastointimuotona. Vesivarastot Pohjolaan on jo rakennettu.

"Akkujen varaan en pitkäaikaista varastointia uskalla laskea."

Mitkään akkumineraalit eivät riitä tulevaan tarpeeseen eikä se olisi teknis-taloudellisesti järkevää.