vierasyliö Metsä energioiden turbulenssissa

Metsä edustaa uusiutuvuutta, silloinkin, kun sen tuoton talteenotossa käytetään uusiutumattomia energianlähteitä. Nyt etsitään metsäenergialle uutta merkittävyyttä.

Uusissa hankkeissa tarvittaisiin vertailukelpoisuutta ja ennakoitavuutta: löytyykö niitä, siitä seuraavassa.

Lokakuun 1973 Lähi-idän sotilaallinen selkkaus, Syyria ja Egypti vastaan Israel, sai arabivaltioiden aloitteesta OPEC -maat rajoittamaan voimakkaasti raakaöljyntuotantoaan. Vastaavanlainen Lähi-idän selkkaus on nytkin päällä. Öljy- ja kaasumarkkinoita käytetään edelleen politiikan välineinä.

Nyt puhutaan pakotteista, vuonna 1973 Yhdysvallat sai itse kokea öljynvientisaarron. Sen päätyttyä USA on pidättäytynyt raakaöljynviennistä.

Tarvittiin sotatilanne, jotta Yhdysvallat katsoi olevansa pakotettu miettimään öljynvientikieltonsa ehdottomuutta.

Arviointia helpotti se, että maa oli ottanut teknisesti onnistuneesti käyttöön liuskekaasun, näköpiirissä kustannuksina valtavat ympäristövauriot, hyötypuolella kiikarissa öljyomavaraisuutta ja annos poliittista liikkumatilaa.

USA on Wall Street Journal -lehden mukaan kesäkuun 23. päivänä myöntänyt kahdelle yhdysvaltalaiselle yritykselle luvan öljytuotteiden vientiin.

EU:n jäsenmaiden taholta oli toivottu tällaista vientipolitiikan muutosta. Tietoisuus siitä lisäisi EU:n ja sen kumppaneiden uskottavuutta Venäjän kanssa neuvoteltaessa. Venäjä oli tapauksella ”Krim” rikkonut ETYK -huippukokouksessa vuonna 1975 sovittuja periaatteita. Se vaati länsimailta vastatoimia, joihin on kuulunut taloudellisesti vaikuttavia pakotteita.

Konfliktitilanteissa helposti unohtuu, että raakaöljy on fossiilinen polttoaine, joka kasvihuonevaikutuksen kautta on kohottamassa lähi-ilmakehämme keskimääräistä lämpötilaa.

Ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreen raportin mukaan kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole toiveiden mukaan vähentyneet, vaan päinvastoin kasvaneet viime vuosikymmenen aikana.

VTT:n mukaan kustannustehokkainta olisi rajoittaa sähköntuotannon päästöjä ja metsäkatoa. Muistaen sen, että hiilensidontaan vaikuttavat muun muassa ilman hiilidioksidipitoisuus ja vallitsevat lämpöolot, on muihin metsien terveydentilaan vaikuttaviin päästöihin kiinnitettävä myös huomiota.

Yhdysvaltain Suurten Järvien teollisuusalueen ympäristöntilasta huolestuneet tahot kehittelivät päästöoikeuskauppaa kannustamaan alueen teollisuutta ympäristönsuojeluinvestointeihin. Tuloksellisuutta saavutettiin siinä määrin, että jenkkien päästökauppamalli kopioitiin ”opinnäyteaineistona” Eurooppaan.

Suomessa suurimmat raskasmetallilaskeumat olivat ja ovat osittain edelleen peräisin Lapin itärajan takaa Montšegorskin nikkeli-kupari-sulatoista.

Metsien totaalinen tuho ulottui pahimmillaan 15 kilometrin säteellä sulatoista ja mäntyjen kasvun pysähtymistä esiintyi vielä 30 kilometrin päässä niistä. Kansainvälinen ja kansallinen paine oli suurta, tunnetuin suomalainen vaikuttaja oli silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto.

Kansainvälisten päästörajoitussopimusten vaikutuksesta happamoittava rikkilaskeuma on vähentynyt eteläsuomalaisella tutkimusalueella noin 70 prosenttia 1980-luvun lopulta lähtien. Useiden myrkyllisten raskasmetallien laskeumat ovat niin ikään pienentyneet, kun taas ilmakehän typpilaskeumat eivät ole Metlan mukaan vähentyneet.

Metsävauriot olivat 1980-luvulla siinä määrin pelottavia, että oli perusteltua kysellä välikysymyksellä pääministeri Harri Holkerin hallitukselta sen suunnittelemista välittömien ja välillisten saastepäästöjen vähentämiseksi. Olin sen ensimmäinen allekirjoittaja. Hallitus sai (perinteisesti) luottamuksen; ministeritkin sentään ehtivät ilmoittaa heräämisestään ympäristötietoisuuteen.

Nyt Suomi pyrkii – Euroopan unionin rintamassa – vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdollistaa tämän ylijohtajansa Esa Härmälän suulla (MT 16.4.14) näin: ”Energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on oltava jatkossakin nolla. Hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat on otettava käyttöön, ja ydinvoiman on oltava edelleen osa energiantuotantovalikoimaa. Vielä toistaiseksi biomassa luetaan EU:ssa päästöttömäksi, mutta tutkijat ovat siitä erimielisiä. Toimitusvarmuudesta ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta on pidettävä huolta.”

Markkinoidessaan Pyhäjoen ydinvoimalahanketta Fennovoima ilmoitti voimalan hinnaksi 4–6 miljardia euroa. Oulun kaupungille tehdyssä tarjouksessa hinta oli noussut 7,68 miljardiin euroon. Se tarkoittanee sähköntuotantoteholle jaetuksi hinnaksi 6 400 euroa kilowatilta, kun vastaava luku TVO:n pitkään rakenteilla olleessa Olkiluoto 3 ydinvoimalassa on suunniteltu olevan 5 312,5 euroa kilowatilta.

Olkiluoto 3 -hankkeen kokonaishinta on lähes kolminkertaistunut alkuperäisestä kustannusarviosta. Nyt hinta olisi 8,5 miljardia euroa. Ydinvoimalan suunniteltu sähköntuotantoteho on 1 600 megawattia, kun vastaava teholuku Rosatomin Pyhäjoelle suunnittelemassa ydinvoimalassa on 1 200 megawattia. Ei siis ennakoitavuutta missään, luvut ovat keveästi suuntaa-antavia.

Suomessa on noin 740 000 metsänomistajaa, joista valtaosa vaalii kauko-omistajuuden katsantokannalla maaseudulla olevaa metsäomaisuuttaan. Heidät pitäisi saada aktiivisesti mukaan metsänhoitoon tarjoamalla heille ”keveitä” metsänkäsittelytapoja, jotka tuottavat materiaalia myös metsäenergian hyväksikäyttöön.

Metsälain tuoreet kevennykset tarvitsevatkin tuekseen maan eri osiin maastokohteita, joilla esitellään mitä lailla on tarkoitettu.

Toivo T. Pohjala Holkerin hallituksen maa- ja metsätalousministerinä teetätti työryhmällä muun muassa metsänomistusmalleista perusselvityksen.

Nykyhallituksen kannattaa kahdeksan kuukauden aikanaan keskittyä analysoimaan valmiita selvityksiä.

ERKKI PULLIAINEN

Kirjoittaja on emeritusprofessori

ja tietokirjailija.

Avaa artikkelin PDF