Merialueille tulossa runsas sinileväkesä
Sinilevälauttojen riski on Suomen merialueilla tänä vuonna huomattava koko läntisellä Suomenlahdella, Saaristomeren eteläosissa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merikeskus ennusteessaan.
Selkämeren eteläosassa ja itäisellä Suomenlahdella kukintariski on kohtalainen. Perämerellä, Selkämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäisimmässä osassa riski on vähäinen.
Laajojen sinileväkukintojen todennäköisyys on erityisesti Suomenlahdella ja eteläisellä Selkämerellä viime vuotta suurempi. Näillä alueilla pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on kohonnut viime vuoden talvitilanteeseen verrattuna.
Suomenlahdella viime vuoden aikana syvään veteen pääaltaasta virrannut ja pohjasta huonoissa happioloissa vapautunut fosfaatti on talven myrskyjen seurauksena sekoittunut ylempiin vesikerroksiin.
Viime talveen verrattuna fosforipitoisuus on noussut myös koko Ahvenanmerellä ja Selkämerellä. Syynä on fosforipitoisen veden virtaaminen Itämeren pääaltaalta Pohjanlahdelle. Itämeren pääaltaan fosforitaso on huomattavan korkea kuten aikaisempinakin vuosina.
Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueilla ajoittuu normaalisti heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Kukinnat saattavat kuitenkin jatkua paikoin pitkälle syksyyn. Tyyni ja lämmin sää edistää sinilevälauttojen syntymistä.
Ennuste kuvaa parhaiten avomerialueiden kukintariskiä.
Avomerellä muodostuneiden kukintojen kulkeutuminen lähelle rannikkoa riippuu suuresti kulloinkin vallitsevista tuuli- ja virtausoloista.
Vuodenvaihteessa Pohjanmereltä tullut suolapulssi havaittiin talvella eteläisen Itämeren syvänteissä, Arkonan ja Bornholmin altailla. Pohjanläheisen veden happitilanne on näissä syvänteissä suolapulssin tuoman hapekkaan veden vaikutuksesta muuttunut hyväksi.
Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen tutkimuslaitoksen (SMHI) tulosten mukaan suolapulssi on kevään aikana saavuttanut Gotlannin syvänteen.
Itämeren pääaltaan syviin osiin edetessään suolapulssi samalla työntää edeltään vanhan hapettoman ja ravinnerikkaan syväveden.
Tämän vesimassan sekoittumisen mahdolliset vaikutukset levätilanteeseen näkyvät Suomen merialueilla vasta ensi talven jälkeen.
Merikeskus muistuttaa, että sinilevät saattavat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja ihoa ärsyttäviä aineita. Siitä syystä runsaisiin sinileväesiintymiin pitää aina suhtautua varoen.
Maikki Kulmala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
