Maatalouden tilanne huonoin 25 vuoteen – MTK pyytää apua uudelta hallitukselta
MTK:n valtuuskunta on tänään keskiviikkona koolla Helsingin Vuosaaressa.
Biotalouden nousu nojaa siihen, saadaanko tieverkoston korjausvelkaa kirittyä kiinni, katsoo Tommi Lunttila. Kuva: Jaana KankaanpääPäättynyt vaalikausi on ollut maaseudun elinkeinojen kannalta hyvin vaikea, totesi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila avatessaan kokouksen.
”Kun tukitason lasku yhdistetään myöhäisempään tukienmaksatukseen, edelleen jatkuviin poliittisiin kauppa-pakotteisiin, maitosektorilta poistuviin kiintiöihin ja erittäin haastavaan, tuottajahintoja rankasti laskeneeseen markkinatilanteeseen, niin tuloksena on huonoin maatalouden taloudellinen tilanne 25 vuoteen.”
Lunttilan mukaan maa- ja metsätalousministeriö on joutunut muita hallinnonaloja suurempien leikkauksien kohteeksi. Kun mukaan lasketaan sosiaaliturvan heikennykset, leikkausten arvo oli viime vaalikaudella yli 300 miljoonaa euroa, hän laski.
Lisäksi viljelijät ovat hallinnon taakkaan ”pohjattoman uupuneita” eivätkä puheet sen keventämisestä ole tuottaneet mitään konkreettista.
”Haluankin kysyä: Kuinka pitkälle meitä voidaan kyykyttää ja onko meillä viljelijöillä oikeusturvaa?”
Lunttilan viesti hallitukselle, jonka kokoaminen on juuri aloitettu, oli selvä.
”Tuskin koskaan viljelijät ovat olleet menossa yhtä epävarmassa tilanteessa kevätkylvöille kuin nyt. On erittäin tärkeää, että uudelta hallitukselta löytyy halua ottaa käyttöön sopeuttamistoimenpiteitä, jotka kantavat tämän kuopan yli.”
Varoja tarvitaan varsinkin maaseudun investointien tukemiseen. Uuden hallituksen on vaikeassa taloustilanteessakin löydettävä noin 200 miljoonan lisämääräraha ruuan tuotannon turvaamiseksi.
Toinen keskeinen tarve liittyy tieverkon korjausvelkaan, joka on kasvanut 2,4 miljardiin euroon. ”Korjaustasosta kertoo jotain, että 7 000 siltaa tulee peruskunnostusikään viiden vuoden sisällä”, Lunttila huomautti.
Metsätilamaksun sälyttäminen metsänomistajille ei lisää puun tarjontaa
Haasteita valtuuskunnan puheenjohtaja näkee niin ruoka- kuin metsämarkkinoilla.
Viljelijöiden asemaa ruokaketjussa Lunttila vahvistaisi tuottajaorganisaatioita perustamalla. Myös lähiruuan suoramyynnin lisääntyminen toimii tähän suuntaan.
MTK:ssa on vaikeuksia ymmärtää metsäteollisuuden halua siirtää "lisäkustannuksia metsätalousyrittäjille puun saatavuuden turvaamiseksi”, Lunttila sanoi viitaten metsätilamaksuun.
"Tällaiset maksut ovat varmin tapa saada markkinat sekaisin sekä metsätalouden kannattavuus heikentymään.”
Tilaa olisi myös puurakentamisen lisäämiselle. ”Mikäli Suomessa vuodessa rakennettavat noin 30 000 asuntoa tehtäisiin puusta, näihin tarvittava raaka-aine kasvaisi Suomen metsissä vain yhdessä kesäpäivässä.”
Yhteistyö järjestön sisällä entistä paremmaksi
Vakavasta tilanteesta huolimatta Tommi Lunttila löytää monia myönteisiä tekijöitä, joiden varaan maaseudun yrittäjät voivat rakentaa. Metsäbiotalouden tilanne on erinomainen Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätöksen ja muiden investointien ansiosta.
Lisäksi hän viittasi MT:n luottamuspuntariin, jonka mukaan suomalaiset luottavat etujärjestöistä eniten MTK:hon.
Edelleen tärkeä asia on metsänomistajien halu säilyttää jäsenyytensä MTK:ssa. ”Yhteistyö järjestön eri osien välillä hiotaan entistäkin paremmaksi”, hän lupasi.
Toisaalta tuottajaliittojen puolelta tulleet huolet tuottajayhdistysten heikosta taloudellisesta tilanteesta on kuultu. ”Tulemme valmistelemaan esityksiä tarvittavista toimenpiteistä. Tärkeintä on nyt muistaa, että jäsenet ovat järjestön tärkein voimavara ja ilman jäseniä järjestöä ei ole olemassa!”
MT seuraa MTK:n valtuuskunnan kokousta paikan päällä. Paraikaa käynnissä on äänestys valtuuskunnan puheenjohtajan paikasta. Nykyisen puheenjohtajan keskisuomalaisen Tommi Lunttilan haastavat Jarkko Laitila Satakunnasta ja Heidi Tanhua Pirkanmaalta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
