YLIÖ Yrittäjä tavoittelee kannattavia investointeja

Pääministeri Juha Sipilän hallitus aikoo selvittää, kuinka yritysten investointeja voitaisiin edistää. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittävät parhaillaan hallituksen pyynnöstä yritysverotuksen merkitystä investointeihin ja tuottavuuteen.

Tarkoitus on tutkia, olisiko Ruotsissa käytössä olevasta varauksesta tai Viron yritysveromallista vetoapua yritysten investointeihin.

Parhaassa tapauksessa hallitus voisi päättää jo kuluvalla hallituskaudella, kuinka yrittäminen ja investoiminen saataisiin nykyistä kannattavammaksi.

Saattaa kuitenkin olla, että hyvistä aikomuksista huolimatta yrittäjien verotukseen aletaan vaatia kiristyksiä. VATT on useammissa

yhteyksissä nähnyt etenkin listaamattomien pk-yritysten verotuksessa pelkkiä epäneutraalisuuksia, jotka eivät sovi ekonomistien maailmaan.

Viimeksi tällainen keskustelu käytiin, kun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä teki ehdotuksensa verotuksen kehittämisestä (VM 51/2010). Koska eroja esimerkiksi palkansaajien verotuksen ja listaamattomien pk-yritysten osinkoverotuksen välillä on vaikea selittää taloustieteellisesti, esitetään pk-yritysten omistajille yleensä vain kiristyksiä.

Osinkoverotuksessa nähdään muitakin peikkoja. Sen arvellaan kannustavan sijoittamaan

sellaiseen vähäriskiseen varallisuuteen, joka ei tue kasvua ja ohjaavan vain nostamaan vuosittain maksimaalisen osingon.

Siksi vaihtoehtona esitetään yleensä osinkoverotuksen korvaamista niin sanotulla normaalituottomallilla, jossa verotuksen yrittäjäkannustinta leikattaisiin radikaalisti. Neutraalisuudella tarkoitetaan, että päätökset tulisi tehdä ilman verotuksen ohjaavaa vaikutusta.  Kääntäen – jos

jossain havaitaan kannustin, sen arvioidaan johtavan suoraan heikkolaatuisiin investointeihin.

Yrittäjät eivät ajattele näin. Yrittäjä hankkii tulovirtoja ja tavoittelee siksi kannattavia investointeja. Jos yritys ei tuota, ei se voi toimia eikä siis maksaa osinkojakaan.

Yrityksen tunnuslukuja seuraavat myös rahoittajat ja muut omistajat. Pk-yrityksiin sijoitetun pääoman tuotto on ollut järjestelmän voimassa ollessa varsin terveellä 15–20 prosentin tasolla, ja viimeisinä heikon talouden vuosinakin 12–15 prosentin tasolla. Se ei olisi mahdollista, jos investoinnit olisivat olleet kannattamattomia.

Väite, jonka mukaan pk-yrityksissä toimittaisiin passiivisesti tai ei verosyistä haettaisi kasvua, on siksi väärä. Pörssiyhtiöt ostavat myös runsaasti listaamattomia yhtiöitä, mitä ei huomioida yleensä kasvuselvityksissä. Isot yritykset lopettavat myös toimintaansa tai myydään ulkomaille, jolloin alihankintayhtiötkään eivät kasva.

Se, että listaamattomien

yritysten osinko on usein sijoittunut 8–9 prosentin paikkeille yritysten pääomasta, ei kuvaa väärää kannustinta, vaikka sekin saadaan usein laskelmissa näyttämään siltä.  Tämä on kevennetyn osinkoverotuksen

määrä, joka toimii nykyjärjestelmässä yrittäjäkannusteena.

Huojennuksella poistetaan osakeyhtiöllä ansaitun tulon kahdenkertaista verotusta. Osingon kokonaisvero on pk-yritysten huojennusalueella noin 27 prosenttia eli usein syytettyjä verottomia osinkoja ei ole olemassakaan.

Osinko on korvaus yrittäjävetoisessa yrityksessä yrittäjän

työllä luodun pääoman käytöstä. Sen voi rinnastaa tuottoon, jonka yrittäjä saisi vaihtoehtoisista kohteista kuten selvästi vähäriskisemmästä kiinteistösijoittamisesta. Harva on valmis panostamaan varojaan, ellei saa siitä korvausta.

Osinkoverotus lisää omaan yritykseen sijoittamisen neutraalisuutta muihin vaihtoehtoihin nähden, koska myös muualta saataisiin tälle kilpailukykyinen tuotto. Käytännössä pk-yritysten osingot ovat yleensä enintään muutamia tuhansia euroja. Yrittäjät eivät nosta osinkoa, jos yrityksen talous kärsii tästä.

Verojärjestelmän peruspilarien säilyttäminen on pk-yrityksille tärkeää. Niiden verotuksen kiristämistä pitää varoa, koska sillä puututaan yrittäjyyteen.

Jotta investoinnit saadaan kasvuun, pitää sen sijaan harkita lisäkannusteita, kuten verotuksen jaksottamista myöhemmäksi. Näin tehdään Ruotsissa ja Virossa.

Talouskasvun aikaan saamiseksi yrittäjiä pitää kannustaa ottamaan riskiä, sillä kasvuun tähtääviä yrityksiä ei synny nykyisin riittävästi.

Jos verotusta halutaan kehittää, on huomioitava kaikki seikat, jotka vaikuttavat yrittäjyyden kannustavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen ja kasvuun.

Jos pk-yritykset eivät kestä, häviää valtavasti työpaikkoja ja verokertymiä. Pienten yritysten vahvistuminen on siksi koko talouden etu.

Anna Lundén

johtaja

Suomen Yrittäjät

Avaa artikkelin PDF