Hyvin suunniteltu ilmastointi vie kompostihuussin tuoksut
RÄÄKKYLÄ
Kun rääkkyläiset luomuneuvojat Jaana Nikkilä ja Tero Tolvanen rakensivat itselleen uuden kodin, kantava ajatus oli luonnonmukaisuus, joka ulottuu ravinnon tuotannosta sen loppukäsittelyyn.
”Haluttiin kompostoiva kuivakäymälä muttei hajua”, Tolvanen tiivistää.
Nyt vuoden käyttökokemuksen ja kolmen tyhjennyskerran jälkeen pariskunta voi todeta onnistuneensa. Hajut ovat muualla kuin käymälässä.
Talo rakennettiin Tolvasen kotitilalle, parhaalle paikalle mäentöyräälle. Rakennuksen on suunnitellut rakennusarkkitehti Markku Raitomäki. Tyyliltään se edustaa maatilan päärakennusten perinteitä kunnioittavaa nykysuuntausta.
Yksikerroksiseksi suunniteltuun taloon rakennettiin kellari käymälän vuoksi. Se on osoittautunut tärkeäksi hajujen pitämiseksi pois asuintiloista.
Käymälät ovat asuinkerroksessa, miehille ja naisille omansa. Kuusihenkisessä perheessä, jossa neljästä lapsesta kaksi osaa hoitaa vessakäynnit omatoimisesti, on varauduttu kasvavaan tarpeeseen.
Saadakseen haluamansa Nikkilä ja Tolvanen joutuivat hakemaan tietoa ja vierailemaan monessa kodissa. Toteutus perustuu ekokeksijä Raimo Flinkin kompostikäymälämalliin.
WC:stä tai vesiklosetista ei oikeastaan voi puhua, koska vettä tulee vain käsienpesualtaan hanasta. Vesihuuhtelulla toimivaa pönttöä ei ole. Istuinpenkki on puinen, kuten huussissa yleensä, mutta millintarkkaa sisustuspuusepäntyötä.
Istuinaukon kannen alta paljastuu valkoisen posliinin sijaan pimeys. Käymäläistunnon tuotokset putoavat 16-tuumaista putkea pitkin suoraan alas kellariin, 240-litraiseen jäteastiaan.
Edes kannen avaaminen ei tuo hajua ylös käymälään. Hajuttomuus on hyvin suunnitellun ilmastoinnin ansiota. Korvausilman tulo huoneistoon on varmistettu muualta.
Pitempään sähkökatkoon tilalla on varauduttu omalla aggregaatilla, mutta nopeammin sen käyttöönottoa vaativat marjakylmiöt kuin talouden ilmanvaihto.
Käymäläjäteastian tyhjennykseen valmistaudutaan heittämällä istuinaukoista muutama kauhallinen ylimääräistä kuiviketta ja kääntämällä ilmastointi täydelle teholle.
Kellarissa tuoksuu huussi, ei pistävästi eikä palaneesti, mutta juuri sen verran, ettei unohdu, mistä tässä on kyse. Jäteastian reunalta kurkistavat päivänkakkarat muistuttavat, että käymälä hoitaa samalla talouden kaiken biojätteen.
Siisti jäteastia nousee kahden hengen vedolla näppärästi luiskaa pitkin maanpinnalle. Säiliöt voisi hakea traktorilla jatkokompostointiin suoraan kellaristakin, mutta vielä helpommin ne saa kauhaan luiskan yläpäästä.
Tolvasen mukaan suurin kuivakäymälästä aiheutunut lisäkustannus oli kellari. Kymppitonnin investointi ei tässä vaiheessa tunnu kohtuuttomalta, kun ratkaisu on osoittanut toimivuutensa.
Maatilan uusi päärakennus on kokonaan tehty ikiaikaisella hengittävyyden periaatteella mutta modernisti. Muoveja ei rakenteista löydy, tiiviys on aikaansaatu paperilla.
”Tarkkana sai olla esimerkiksi tapetteja valitessa”, tuumaa tyytyväinen emäntä.
Nykyaika korostuu tekniikassa. Sadan megan valokuitu oli itsestäänselvyys, kuten talon sisäisen verkon rakentaminenkin.
Tulevaisuutta ajatellen rakenteissa piilee ylimääräisiä tyhjiä putkia, jotka mahdollistavat uusiakin verkkoja ilman pintavetotarvetta.
180 asuinneliötä riittää perheen tarpeisiin, huonekorkeus on kolme metriä ja tilajaossa korostuu perinteiseen tapaan yhteisen olemisen alue, johon sisältyvät tuvan, olohuoneen ja keittiön toiminnot.
Kerrottakoon vielä, että on siellä yksi perinteinen vesivessakin, joten ennakkoluuloisenkaan ei tarvitse pelätä kyläilyä.
”Kyllä sille oma sijansa lapsiperheessä on”, myöntää Nikkilä hymyillen.
Poikien kasvaessa pääsee tehokkaampaan käyttöön myös käymälän miestenpuolen pisuaari, joka on nyt vain isännän ja miesvieraiden käytössä. Siitä saadaan helposti talteen valmista lannoitetta suoraan omaan säiliöönsä.
RIITTA MIKKONEN
Maatilan uusi päärakennus on kokonaan tehty ikiaikaisella
hengittävyyden
periaatteella mutta modernisti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
