Uutistausta: Ranskan vaalitulos voi tukea ohjauskoron nostoa

Finanssipiireissä ennakoidaan, että Euroopan keskus­pankin EKP:n seuraava pääjohtaja tulisi vuoden 2019 vaihtovuoron jälkeen Rans­kasta. Kuva: Jukka Koivula

Ranskan uudella presidentillä Emmanuel Macronilla ja hänen poliittisella liikkeellään En Marche (Eteenpäin) on valtava tehtävä edessään. Macronin edeltäjät ovat jättäneet jälkeensä raskaan työttömyyden ja syvän epäluottamuksen maan poliittista järjestelmää kohtaan.

Uuden presidentin on pantava toimeen kansan vihaama työmarkkinauudistus ja julkisen sektorin säästökuuri.

Vaalien alla luvattu 50 miljardin euron investointi­ohjelma on saatettava täytäntöön ilman, että maan velkaantu­minen entisestään pahenee.

Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel (SPD) ehättikin ehdottamaan saksalais-­ranskalaisen investointi­rahaston perustamista.

”EU:lla on runsaasti vakauteen tähtääviä instrumentteja, mutta ei riittävästi mene­telmiä, millä vauhdittaa talouskasvua. Siksi Ranskan uuden presidentin aloitteet kasvun tukemiseksi ovat tervetulleita”, painotti Gabriel Maaseudun Tulevaisuudelle Berliinissä.

Brexitin säikyttämien saksalaisten poliitikkojen näkö­kulmasta Ranskan tukeminen on nyt erityisen tärkeää. EU-myönteisen keskitien libera­lismin voitto Ranskassa antoi EU-maille ainoastaan hieman lisäaikaa taistella Marie Le Penin kaltaisia oikeisto­populisteja vastaan. Eli jos Macron nyt epäonnistuu, niin sen jälkeen uhkaa populismin voitto ja EU:n tuho kahta pahemmalla voimalla.

Osake- ja valuutta­markkinoiden tulkinta Ranskan vallan­vaihdoksesta on selkeä. Euroalueen talousriskit ovat pienentyneet. Tie on auki rahapolitiikan normalisoimiselle.

Finanssipiireissä ennakoidaan, että Euroopan keskus­pankin EKP:n seuraava pääjohtaja tulisi vuoden 2019 vaihtovuoron jälkeen Rans­kasta.

Todennäköinen valinta olisi Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau. Pariisin keskuspankki on torjunut liike­pankkien vaatimukset negatiivisista koroista. Ranskan vaikutusvallan kasvaessa voi EKP:n ohjauskorko hyvinkin kääntyä nousu-uralle. Valinta tukisi myös Saksan linjaa.

EU-komission puheen­johtaja Jean-Claude Juncker ampui maanantaina Berliinissä alas Macronin suunnitelmat euromaiden yhteisestä parlamentista, finanssiministeristä ja talousarviosta.

Juncker vaati Ranskalta sen oman talouspoliittisen kurssin muutosta.

”Ranskalaiset tuhlaavat liikaa rahaa ja vääriin tarkoituksiin. Julkisten menojen osuus Ranskan bruttokansan­tuotteesta on 53–57 prosenttia. Yhdessä maan korkean velkaantumis­asteen kanssa näin ei voi jatkua”, nuhteli Juncker.

Macron on piinallisen hyvin perillä veteraanikomissaarin vaatimuksen oikeutuksesta. Macron suunnittelee vähentävänsä suurten, usein valtio-­omisteisten yhtiöiden roolia Ranskan taloudessa.

Keskisuurten yritysten kasvua on määrä tukea helpottamalla niitä rasittavaa byrokratiaa. Ranskan maa­talouden elvyttämiseen Macronin välinesalkussa on viiden miljardin euron investointi­ohjelma. Maaseudun yrittäjyyden helpottamiseksi Macron lupasi modernisoida maaseudun matka­puhelin- ja internetverkot 18 kuukauden kuluessa.

Puolueiden ulkopuolelta tulevan uuden presidentin on mahdotonta toteuttaa uutta politiikkaansa ilman kesä­kuussa valittavan Ranskan uuden parla­mentin tukea. Macronin vuosi sitten perustamassa En Marche -­liikkeessä on jo 200 000 jäsentä. Macronin väellä on parlamentti­ehdokkaita kaikkien vaalipiirien listoilla.

Macron on siten paremmin valmistautunut kuin helposti uskoisi miehestä, josta suurin osa eurooppalaisista ei pari vuotta sitten ollut kuullutkaan.

Macron tuskin kuitenkaan saavuttaa parlamentissa abso­luutista enemmistöä, joten presidentti joutuu etsimään politiikkansa tukijat republi­kaanien ja maltillisten sosialistien riveistä.