Alueellistaminen vastatuulessa
Kauhavan lentosotakoulun lakkauttaminen on Hannu Katajamäen mukaan alueelle merkittävä takaisku, josta toipuminen vie vuosia. Markku Ulander/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoKataisen hallitus harjoittaa keskittävää politiikkaa, väittää aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta.
Erityisesti tämä ilmenee Katajamäen mukaan siinä, miten hallitus suhtautuu alueellistamiseen.
”Näkisin, että suhtautuminen on hyvin nihkeää. Poliittisen korrektiuden vuoksi sieltä ei suoraan sanota, että nämä asiat eivät oikein kiinnosta. Mutta tosiasia on, että hallitus harjoittaa hyvin keskittävää politiikkaa. Maakunnat ovat jääneet monissa päätöksissä jyrän alle.”
Esimerkiksi Katajamäki nostaa varuskuntien lakkauttamiset.
”Puolustusvoimien yksiköiden lakkauttamiset kolhivat pahasti Pohjois-Karjalaa ja Etelä-Pohjanmaata. Esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun lakkauttaminen on alueelle merkittävä takaisku, josta toipuminen vie vuosia ja vuosia. Nämä ovat esimerkkejä sinipunahallituksen keskittävästä linjasta.”
Katajamäki suhtautuu perinteiseen alueellistamiseen kaksijakoisesti.
”Sanotaanko, että alueellistamisesta on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Kun maaseutuviraston aikoinaan alueellistettiin Seinäjoelle, eteni prosessi varsin kivuttomasti. Sitä voi pitää jopa pienenä menestystarinana”, Katajamäki sanoo.
”Toiset hankkeet ovat taas saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Alueellistaminen toteutetaan usein mekaanisesti yksiköitä siirtämällä, ja se saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia.”
Miten aluepolitiikkaa pitäisi toteuttaa, jos perinteinen alueellistaminen on ongelmallista?
”Edellytysten luominen on tärkeää. Tässä korostuu koulutus ja osaaminen: yliopistot ja ammattikorkeakoulut.”
”On huolestuttavaa, että amk-sektori on kovassa paineessa supistuksien kanssa ja yksiköitä suljetaan. Myös maakuntayliopistot joutuvat nykyään jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan.”
Alueellistaminen on aina jakanut puoluekenttää. ”Niin kauan kuin jaksan muistaa, on alueellistamisesta kiistelty. Keskustelua aihepiiristä käytiin jo 1960-luvulla, jolloin puhuttiin hajasijoittamisesta.”
”Alusta lähtien alueellistamista on pidetty hyvänä tasaavan aluekehityksen kannalta, mutta toisaalta erityisesti alueellistettavien yksiköiden henkilökunta ja tietty osa puoluekarttaa on suhtautunut siihen nihkeästi”, Katajamäki taustoittaa.
”Keskusta on ollut vuosikymmenten ajan maakuntien puolue ja suuri alueellistaja. Kokoomus ja demarit ovat suhtautuneet puolueina alueellistamiseen kriittisemmin, vaikka molempien riveistä nouseekin ajoittain yksittäisiä poliitikkoja puolustamaan hankkeita.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
