Uudet energiamääräykseteivät suosi öljylämmitystä

Aivo Leidik lämpöeristää pientalon yläpohjan ilmastointiputkia. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Heinäkuun alussa voimaan tulevilla uudisrakennusten energiamääräyksillä pyritään eroon lämmitysöljyn käytöstä. Sähkökin pitäisi käyttää muuhun kuin rakennusten lämmitykseen.

Uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä, julkisten kaksi vuotta aikaisemmin.

EU-parlamentin toukokuussa 2010 hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa rakentamiseen ja korjaamiseen myös Suomessa. Uudisrakentamisen kansalliset säädökset tulevat voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa.

Uudet määräykset tuovat mukanaan niin sanotun E-luvun. Se kuvaa rakennuksen kokonaisenergiankulutusta.

”E-luvussa huomioidaan kaikki talossa käytetyt energiamuodot, jotka painotetaan kertoimilla”, Keski-Suomen energiatoimiston projektipäällikkö Lauri Penttinen kertoi viikonvaihteessa Jyväskylässä Rakentaminen & talotekniikka -messuilla.

Uusiutuvien polttoaineiden kerroin on puolet fossiilisten polttoaineiden kertoimesta.

Puulla, pelleteillä tai maalämmöllä lämmitettävien talojen rakentamisvaatimuksia E-luku ei suuresti muuta. Myös hake lasketaan uusiutuvaksi polttoaineeksi ja sen E-kerroin on matala.

E-luvulle on määritetty neliökohtainen yläraja. Pientaloissa yläraja riippuu rakennuksen koosta, mitä suurempi talo, sitä tiukempi vaatimus.

Suuremmissa yli 120 neliön pientaloissa E-lukuvaatimukset ovat tiukat, jos taloa aiotaan lämmittää sähköllä tai öljyllä. Ilman takkaa tai ilmalämpöpumppua määräysten mukaisiin E-lukuihin pääseminen on vähintäänkin vaikeaa.

Uusissa pientaloissa (alle 120 neliötä) kokonaisenergiaa saa kulua enintään 204 kilowattituntia lämmitettyä nettoneliötä kohti vuodessa. Saman kokoinen hirsitalo saisi kuluttaa vuodessa enintään 229 kilowattituntia neliölle.

Suurin kulutus sallittaisiin 120–150 neliön talolle. Sen kokonaisenergiakulutuksen yläraja eli E-luku lasketaan kaavalla 372 - 14 x lämmitetty nettoala.

150–600 neliön talo saisi kuluttaa vähemmän kuin 173 kilowattituntia neliölle vuodessa. Kulutuslukemasta vähennetään nettoneliöt kerrottuna luvulla 0,07.

Rivitalon enimmäiskulutus nettoneliötä kohti on 150, kerrostalon 150 kilowattituntia vuodessa. Sairaaloissa sallittaisiin 450 kilowattitunnin kulutus neliötä kohti.

Penttisen mukaan riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä monin tavoin. Uusien määräysten vaatimat lisäpanostukset eivät välttämättä ole suuria, kun ne suunnitellaan huolella ja toteutetaan oikein.

Vaikka riittävän pieneen E-lukuun pääseminen vaatii rakentamisvaiheessa entistä enemmän, käyttökuluihin syntyy säästöä.

Ympäristöministeriö on haarukoinut määräysten lisäävän pientalon neliöhintaa enintään 120 eurolla. Kerrostaloissa neliöhinta voisi kallistua enintään 25 euroa, toimistotalon rakentamiskustannuksiin määräykset eivät juuri vaikuttaisi.

Rakentamiskulut voivat ympäristöministeriön mukaan jopa halventua, jos suunnittelu ja toteutus onnistuvat.

Määräyksillä on suora yhteys uusiutumattoman tuontienergian käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Uusilla energiamääräyksillä tähdätään päästöjen vähentämiseen.

Parhaiten se onnistuu siirtymällä kaukolämmön tuotannossa uusiutuviin polttoaineisiin. Lämmitysöljystä ja sähkölämmityksestä luopuminen ovat keskenään lähes yhtä hyviä päästövähennyskeinoja.

Kun aiemmin on huomioitu pelkät lämpöhäviöt ja normitettu eristepaksuutta, tiiviyttä ja ilmanvaihtoa, nyt lasketaan kaikki rakennukseen ostettava energia.

Uudet määräykset ohjaavat myös elinkaariajatteluun. Käytön aikaiset energiakustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, minkä energiamuodon valitsee.

Korjausrakentamiseenkin on tulossa kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF