Ruplan heikkeneminen iskee matkailuyrityksiin
Venäläiset matkailijat toivat vuonna 2012 rahaa Suomeen noin 1,35 miljardia euroa. Anton Ivanov, Evira Petrova ja Svetlana Petrova vierailivat Lappeenrannassa joulun tienoilla 2010. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoVenäläisten yöpymiset Suomessa ja Pietarissa myönnetyt viisumit ovat vähentyneet alkuvuonna, Matkailun edistämiskeskuksen Venäjän aluepäällikkö Arto Asikainen sanoo.
”Yöpymistilasto julkaistaan torstaina, mutta muissa pohjoismaissa on alkuvuonna ollut kaksinumeroisia laskulukuja. Tammi–helmikuussa viisumit Suomeen vähenivät Pietarissa 20 prosenttia. Matkojen myynti vuodenvaihteeksi laski viime vuodesta”, Asikainen luettelee.
Matkailijoiden kaikkoaminen kuitenkin johtuu ruplan kurssin laskusta eikä Ukrainan kriisistä. Ruplan heikkeneminen alkoi jo yli vuosi sitten.
”Ukrainan kriisillä ja pakotteilla tuskin tulee olemaan oleellista vaikutusta, ellei Venäjällä siten synny Eurooppa-hysteriaa”, Asikainen sanoo.
Länsimaiden tähän mennessä Venäjälle asettamat pakotteet kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin, eivätkä ne ole koko Venäjän taloutta haittaavia.
Danske Bankin ekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä oligarkkien rahojen jäädytys ei juuri vaikuta suomalaisyritysten Venäjän kauppaan.
”Mutta jos viisumeja ruvetaan jäädyttämään tai energiakauppaa rajoitetaan, kyllä se pahimmassa tapauksessa kääntää Suomen taantumaan. Meillä kaikki kortit ovat viennin varassa”, Brotherus sanoo.
Suomen viennistä vajaa kymmenen prosenttia menee Venäjälle. Jos se vähenee kymmenen prosenttia, Suomen koko vienti pienenee yhdellä prosentilla.
Brotheruksen mukaan tarvitaan suurempi romahdus, jotta koko Suomen talousnäkymät kääntyisivät.
Danske Markets Finlandin ekonomisti Vladimir Miklashevsky ei usko pakotteiden voimaan. Venäjä ja Eurooppa ovat niin kiinni maailman taloudessa, että sitä on turha riskeerata.
”Saksassa on 200 000 työpaikkaa Venäjän viennissä. Venäjä saa lähes puolet tuloistaan energiasta”, Miklashevsky kertoo esimerkkejä.
Toisaalta on päinvastaisiakin merkkejä.
”Venäjän mieltä ei pysty muuttamaan. Pakotteita ajaa USA, joka ei ole yhtä riippuvainen kuin EU.”
Joka tapauksessa kriisi on jo nyt iskenyt Venäjän talouteen. Ennen kriisin kärjistymistä talouden ennakoitiin kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia, nyt arvio on yksi prosentti. Länsimainen raha on vetäytynyt Venäjältä ja ruplan kurssi laskee korjausyrityksistä huolimatta.
”Ruplan maltillinen lasku auttaisi heidän tuotantoaan, mutta nyt laskuvauhti on liian kova. Venäjällä kyllä ymmärretään, miten haitallista tämä on taloudelle”, Miklashevsky sanoo.
Jos Krim lopulta liitetään Venäjään, se aiheuttaa alussa kustannuksia. Esimerkiksi julkiset palkat täytyy kolminkertaistaa, jotta ne nousevat Venäjän tasolle.
Miklashevskyn mielestä palkkojen nousu oli yksi peruste äänestää Venäjään liittymisen puolesta.
Viime päivien pakotteilla yritettiin lähinnä ostaa aikaa, Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith sanoi STT:lle.
Smithin mukaan ajan ostamisella yritetään etsiä kriisiin uutta ratkaisua, joka sopisi useammalle osapuolelle, jotta nokittelu saataisiin päätökseen.
Vientiyrityksistä Valio ei maanantaina kommentoinut Venäjän kaupan näkymiä.
”Kommentoimme sitten, kun tiedämme millaisia pakotteet konkreettisesti ovat. Niiden ennakoiminen ei ole oikein mahdollista”, viestintäjohtaja Pia Kontunen sanoi.
Suomen vienti Venäjälle on jo kääntynyt laskuun. Suuri syy on ruplan kurssin heikkeneminen.
”Suomalaisilla yrityksillä kustannukset ovat euroissa, tulot ruplissa. Venäjälle vievien yritysten osakekurssit ovat laskeneet”, Brotherus sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
