Sää suosii lehtilaikkutauteja

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 15.6. Jokioisilla 366 päiväastetta. Kasvukausi on kuusi vuorokautta jäljessä viime vuodesta.

Viljat. Sateen ja poudan vaihtelu on otollisinta lehtilaikkutautien etenemiselle. Tartunnan jälkeisten oireiden kehittymiseen kuluu useampi päivä. Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat taudinkestävyys, havaitut kasvitaudit ja kasvuaste.

Parhaimmat tulokset saadaan käyttöohjeiden korkeimmilla annoksilla. Mikäli oireita ei esiinny, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehti- ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Kasvustoissa on havaittu runsaasti harmaalaikkua ja pistelaikkua.

Verkko- ja kauranlehtilaikku ovat levinneet ylempiin lehtiin. Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla lehdillä. Vehnän pistelaikkua on runsaasti.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen. Torjuntakynnys on tähkäsääskellä 1 sääski/6–7 tähkää ja vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Tuomi- ja viljakirvaa löytyy paikoin. Orastumis- ja versontavaiheessa torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli viisi kirvaa ja viljan tultua tähkälle 10 kirvaa kortta kohti.

Hukkakauran torjunta-aika on käsillä viljan pensastumisasteelta korrenkasvuun hukkakauran ollessa pensastumisasteella.

Öljykasvit. Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi, 2–3 kuoriaista / kasvi.

Kaalikoin toukkia on havaittu paikoin rypsi- ja rapsikasvustoissa. Myös kaalikoiaikuisia lentelee edelleen. Kevätöljykasveilla kaalikoin toukat tulee yleensä torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä.

Kaalikoin torjuntakynnys öljykasveilla on muutama toukka kasvia kohti.

Rypsipelloilta saa jääntiviljan, juolavehnän ja hukkakauran torjuttua valikoivilla juolavehnäntorjuntaherbisideillä.

Valikoiva juolavehnän torjunta öljykasveista, herneestä, pellavasta ja ensimmäisen vuoden kuminasta tehdään juolavehnän 4–6 lehtiasteella ja kun juolavehnä on 20–30 cm korkeaa. Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia.

Rypsi- ja rapsikasvusto tulisi ruiskuttaa pahkahomeen torjuntaan hyväksytyllä valmisteella täyskukinnan aikaan ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista.

Kumina. Kuminanrengaspunkin vioitusoireet alkavat näkyä kukinnan loppuvaiheessa.

Herne. Hernekääriäisen feromonipyydystarkkailu alkaa olla ajankohtaista. Lohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2–3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus tehdään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella.

Juolavehnän, jääntiviljan ja hukkakauran saa tukikasvittomilta herneiltä torjuttua valikoivilla herbisideillä.

Kaali. Pikkukaalikärpänen lopettelee lentoaan Etelä-Suomesta alkaen, muualla maassa lento on edelleen huipussaan. Kaalikoin toukkia kannattaa edelleen seurata.

Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on juhannuksena huipussaan Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempana lento on aluillaan. Porkkanakempin lennon odotetaan jatkuvan vilkkaana, kun sää lämpenee ja tuuli tyyntyy.

Mansikka. Viileä sää hillitsee vihannespunkin lisääntymistä. Mansikkapunkki ei ole yhtä herkkä alhaisille lämpötiloille, mutta biologisen torjunnan tehokkuus voi kärsiä. Biologisen torjunnan voi aloittaa uusillakin istutuksilla.

Mansikan harmaahomeen torjunta tehdään kukinnan aikaan.

Vadelma. Vattukuoriaisten muninta käynnistyy kukinnan aikana. Jos pyydyksiin ei ole tullut kuoriaisia ennen kukintaa, kannattaa tarkkailla saalista houkuteansoissa tai kuoriaisten esiintymistä kukinnoissa.

Vattukärpästen vioittamia versoja voi hävittää ennen toukkien koteloitumista. Vatunäkämäpunkin torjuntaa öljypitoisilla valmisteilla on syytä välttää kukinnan aikana, jos sää on helteinen. Torjunta painottuu kasvukauden loppuun ja alkuun.

Vadelman harmaahomeen torjunta kukinnan aikana.

Herukat. Herukkakoin muninta on käynnissä Etelä- ja Keski-Suomessa, herukansilmukoin lento ei ole vielä alkanut. Herukkakoin aikuisten torjunta on tarpeen, jos silmuvioituksia ja toukkia esiintyi runsaasti ennen kukinnan alkua.

Herukanvarsisääsken ja herukkalasisiiven vioittamia kuihtuvia oksia kannattaa hävittää.

Herukkalasisiiven lento on alkamassa, feromonipyydyksillä voi arvioida kannan runsautta. Jos herukoilla esiintyy villa- ja nappikilpikirvoja, ajoitetaan torjunta kesäkuun lopulle, jolloin toukat alkavat liikkua.

Omena. Omenakääriäisen muninta on pysähtynyt viileän sään takia. Jos sää jatkuu pitkään viileänä, muninta heikkenee ja vioitusriski jää pieneksi.

Pihlajanmarjakoin muninta ei ole käynnistynyt. Runsaan marjonnan vuoksi riski omenoiden vioitukseen on vähäinen.

Omenankehrääjäkoin ankaria vioituksia on esiintynyt etenkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. Pahoin vioitettujen puiden sato on menetetty, mutta puut yleensä toipuvat vioituksesta.

Omenaruven torjunta on tarpeen, jos alueella on sateita.

Päärynä. Päärynällä on havaittu äkämäsääsken toukkien vioittamia raakileita useilla paikkakunnilla. Raakileet putoavat maahan, niiden sisus on kellertävien toukkien pilaama.

Kysymyksessä on uusi tuholainen joka leviää Suomessa. Havainnoista voi ilmoittaa MTT:n kasvinsuojelupalveluun.

MTT Kasvintuotannon tutkimus

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF