Tutkimus: Joka viides 11–15-vuotias helsinkiläisnuori kieltää ilmastonmuutoksen – ilmastoahdistuksen kokemus muuttuu jatkuvasti
Muutokset koetun ilmastoahdistuksen määrässä saattavat liittyä nuorten hallintakeinoihin, joita he käyttävät ahdistuksen käsittelyyn ja kanavoimiseen.
Tutkimukseen osallistui yli 3 000 helsinkiläisnuorta, joista puolet kertoi kokevansa vain vähäistä ilmastoahdistusta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.Puolet nuorista suhtautuu ilmastonmuutokseen huolettomasti, selviää tuoreesta tutkimuksesta. He kokevat vain vähäistä ilmastoahdistusta.
Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjatutkija Salla Veijonaho, pitää tätä hyvänä asiana siinä mielessä, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii erityisesti aikuisista lähtöisin olevia yhteiskunnallisia toimia.
”Mutta toisaalta on myös luonnollista, että nuoret kokevat ilmastoahdistusta, kun he pohtivat epävarmuutta tulevaisuudestaan ilmastonmuutoksen keskellä”, sanoo Veijonaho tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui yli 3 000 nuorta. He olivat iältään 11–15-vuotiaita ja asuivat Helsingissä.
Noin joka viides tutkimukseen osallistuneista nuorista kieltää ilmastonmuutoksen. Toinen viidesosa taas on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kokee syyllisyyttä. Tämä ryhmä toimi muita enemmän ympäristövastuullisesti.
Tutkimuksessa havaittiin vielä neljäs ryhmä. Kymmenesosa vastaajista oli ilmastonmuutoksesta ylikuormittunut. He kokivat voimakasta uupumusta ilmastonmuutoksesta, mutta samalla kielsivät sen olemassaolon.
Tähän ryhmään kuuluvat helsinkiläisnuoret kokivat yleisen hyvinvointinsa muita huonommaksi. Parhaimmaksi hyvinvointinsa kokivat ilmastonmuutokseen huolettomasti suhtautuvat.
Tutkimuksessa selvisi myös se, että ilmastoahdistuksen kokemus muuttuu nuorilla jatkuvasti.
”Nuoret, jotka kuuluivat matalan ilmastoahdistuksen profiileihin ensimmäisenä vuonna, saattoivat siirtyä korkean ilmastoahdistuksen profiileihin toisena vuonna, ja toisin päin”, Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo tiedotteessa.
Muutokset koetun ilmastoahdistuksen määrässä saattavat liittyä nuorten hallintakeinoihin, joita he käyttävät ahdistuksen käsittelyyn ja kanavoimiseen. Hyvät ja rakentavat hallintakeinot voivat edesauttaa sitä, että nuori ei koe aktiivisesti ilmastoahdistusta.
”Ilmastoahdistuksen kokemisella on myös hopeareunus, koska se saattaa toimia motivoivana voimavarana ja kannustaa ilmastovastuulliseen toimintaan omassa elämässä”, Salmela-Aro sanoo tiedotteessa.
Väitöskirjatutkija Veijonahon mukaan varhaisnuoruus on tärkeä vaihe, koska tällöin nuorille on mahdollisuus opettaa taitoja, jotka auttavat heitä elämään ilmastonmuutoksen keskellä.
Muut tutkimuksen tekijät ovat Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi sekä dosentti Maria Ojala Ruotsin Örebron yliopistosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
