Lapsiasiavaltuutettu: Jo joka kymmenes lapsi kasvaa köyhässä perheessä – hallituksen on toimittava kiireesti

Tuomas Kurttila painottaa lapsilisien tason laskun kurjistavan perheitä. Kuva: Patrik Pelkonen

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii hallitukselta kiireellisiä toimenpiteitä köyhien lasten määrän kasvaessa Suomessa.

"Päättäjät eivät voi odottaa seuraavaa hallituskautta. Hallituksen on linjattava kiireellisistä toimenpiteistä köyhyyden vähentämiseksi", Kurttila painottaa.

"Köyhyys on yhteiskunnalle kallista. Erityisen kallista on lasten köyhyys, siihen meillä ei ole varaa."

Hän on antanut hallitukselle arvion Suomen köyhien lasten asemasta.

"Köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa. Viime vuosina tehdyt lapsilisien leikkaukset ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytykset vaikeuttavat köyhien perheiden asemaa", Kurttila kertoo.

"Kun vuonna 1994 kolmesta lapsesta vuoden 2015 hintatasossa sai lapsilisää 513 euroa, vuonna 2019 tämä lapsilisä on enää 319 euroa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Vuonna 2015 luku oli 9,4 prosenttia. Tilanne on vakava ja lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona."

Hän esittää, että toisen asteen koulutus tulisi säätää maksuttomaksi, varhaiskasvatusoikeus palauttaa kokopäiväiseksi kaikille lapsille ja kuntien tulisi käyttää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea enemmän vähävaraisten perheiden harrastustoiminnan tukemiseksi.

Kurttila vaatii myös toimenpiteitä, joilla kavennetaan terveyseroja lasten ja perheiden välillä muun muassa ohjaamalla kulutusta terveellisiin elintarvikkeisiin verotuksellisin keinoin. Hän esittää mainosrajoituksia epäterveellisille elintarvikkeille.

Pankeilta lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa vastuullisuutta niiden kehittäessä muun muassa asuntolainojen lyhennysvapaita.

"Suomi on tilanteessa, jossa syntyvyys laskee, köyhien lasten osuus kasvaa, oppimistulokset laskevat, lasten terveys ja hyvinvointierot ovat suuret sekä sukupuolen että koulutustaustan osalta", Kurttila kuvailee.

"Jo 12 vuoden päästä työikäisen korkeasti koulutetun väestön osuus on Suomessa alle OECD- ja EU-keskiarvon. Suomen on käynnistettävä kouriintuntuva köyhyyspolitiikka valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla."