Pysyvät nurmet
EU-asetuksen mukaan myös Suomessa on huolehdittava pysyvien nurmien säilyttämisestä.
Pysyvän nurmen velvoitteessa on kaksi eri vaatimusta: toinen koskee koko maan tasolla pysyvien nurmien määrän seurantaa ja toinen Natura-alueiden pysyvien nurmien säilyttämistä.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt komissiolle sääntöihin Suomen olot paremmin huomioon ottavia poikkeuksia. Maatalouskomissaari Phil Hogan lupasi viime viikon Suomen vierailullaan vastata toiveisiin muutaman viikon kuluessa.
Näin ollen pysyvän nurmen vaatimuksiin saattaa tulla vielä joitain muutoksia.
Pysyvällä nurmella tarkoitetaan maatalousmaata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen ja jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen.
Lohkon katsotaan kuuluvan viljelykiertoon silloin, kun sillä on vuosina 2010–2014 viljelty myös muuta kasvia kuin nurmea tai jota ei enää tänä vuonna ilmoiteta tukihakemuksessa nurmeksi. Nurmen kyntäminen ja kylväminen uudelleen nurmeksi ei tätä ehtoa täytä.
Kaksi ympäristökorvauksen toimenpidettä aiheuttaa sen, että lohkolle ei tule tänä vuonna pysyvän nurmen merkintää. Näitä ovat ympäristönhoitonurmet (kasviksi ilmoitettu luonnonhoitopeltonurmi, suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi) ja peltoluonnon monimuotoisuus (kasviksi ilmoitettu viherlannoitusnurmi).
Merkintää ei tule myöskään kasvulohkolle, joka on ilmoitettu suojakaistaksi.
Lohkoa, jolla on pysyvän nurmen merkintä, voi viljellä normaalisti ja sen voi muuttaa myös muuhun viljelykäyttöön.
Jos pysyvän nurmen suhde maatalousmaahan vähenee koko maan tasolla yli 5 prosenttia, otetaan käyttöön niin kutsuttu ennallistamismenettely.
Tällöin niiden viljelijöiden, joilla on hallinnassaan kahden edellisen vuoden aikana pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua maatalousmaata, täytyy palauttaa pysyväksi nurmeksi ala, joka vastaa pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa.
Ekologisen alan vaatimusalueella eli Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto ei saa pysyvän nurmen merkintää.
Mikäli viljelijä ilmoittaa viherkesantoa ekologiseksi alaksi selkeästi yli tarpeen, se voidaan tulkita pysyvän nurmen sääntöjen kiertämiseksi.
Vuosien 2010–2014 viljelykasveja tarkastellaan peruslohkoittain, tänä vuonna kasvulohkoittain. Näin ollen pysyvän nurmen kasvulohkon muodostuminen edellyttää, että koko se peruslohko, jolla kasvulohko sijaitsee, on ollut nurmikasvia yhtäjaksoisesti myös vuodet 2010–2014.
Peruslohkot, joilla nurmea on ollut yhtäjaksoisesti vuodet 2010–2014 voi tarkistaa Vipu-palvelusta tai Mavin maaliskuun alussa lähettämästä tukitietojen yhteenvedosta tai kysyä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Natura-alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on joka tapauksessa säilytettävä nurmella. Niitä ei saa ottaa muuhun viljelyyn.
Natura-nurmen kasvuston voi uusia vain erityisestä syystä. Tällöinkään kasvustoa ei saa päättää kyntämällä.
Uudistamisesta ja sen toteutustavasta pitää ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti ennen aloittamista.
JUHANI REKU
Lisätietoa pysyvistä nurmista:
www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Viherryttämistuki > Pysyvän nurmen säilyttäminen
Katso pysyvän nurmen muodostavat kasvit Mavin nettisivun taulukosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
