Ministeri Tuppurainen pitää maatalousrahoituksen lisäkirjekuorta Suomelle realistisena tulevissa EU-neuvotteluissa – "Aiemmilla kierroksilla Suomi on sen saanut"

Ministerit Konrad Szymanski Puolasta ja Tytti Tuppurainen Suomesta keskustelivat helmikuussa Brysselissä. Kuva: Zucchi-Enzo

EU-johtajat yrittävät päästä sopuun Euroopan unionin elvytyksestä ja seitsemän vuoden budjetista viikonloppuna. Koska jäsenmaiden taloudet ovat laskemassa ennätystahtia, paine yhteisymmärryksen löytämiseen on suuri.

"Nyt on momentum ja se tulee hyödyntää. Kaikki tiedostavat, että kyseessä on poikkeuksellinen tilanne. Meidän täytyy tuntea eurooppalaisina päätöksentekijöinä oma vastuumme", Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi EU-kokouksen jälkeen keskiviikkona.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla julkaisemassa kompromississa koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen tarkoitettu elpymisväline on kooltaan 750 miljardia euroa.

Sitä varten komissio ottaisi markkinoilta lainaa. Elpymisvaroja jaettaisiin jäsenmaille lainoina 250 miljardia euroa ja avustuksina 500 miljardia euroa.

Ministeri Tuppuraisen mukaan työn alla on erityisesti lainojen ja avustusten suhde sekä rahoituksen jakokriteerit. Suomi hakee elpymisvälineelle matalampaa kokonaistasoa sekä avustuksille alhaisempaa määrää.

"On hyväksyttävyyden rajoissa ottaa käyttöön kertaluontoinen elpymisväline, jolla vastataan vakavaan eurooppalaiseen kriisiin. Suomi ei voi sellaisenaan tätä rahastoa hyväksyä. Avustusten määrä on liian suuri ja siihen tulee saada muutos", Tuppurainen vahvisti.

Tuppurainen on tyytyväinen Michelin ehdotuksessa maaseudun kehittämisrahoituksen kasvuun sekä mainintoihin siitä, että tuleva EU-budjetti sidottaisiin oikeusvaltiokehitykseen ja ilmastotoimiin.

Koska jäsenmaiden kannat ovat kaukana toisistaan, neuvotteluista odotetaan pitkiä. Ellei sopimukseen tällä erää päästä, johtajat palannevat yhteiseen pöytään pian uudelleen.

Suomi hakee neuvotteluissa alhaisempaa avustusmäärää niin kutsutun nuukan nelikon (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska) kanssa. Hollanti on sanonut, että rahanjakoperusteista pitäisi päättää yksimielisesti. ”Hollanti on tarpeettoman ja byrokraattisen tiukka", Tuppurainen lisäsi.

Nelikolle on luvattu jäsenmaksupalautuksia, joita Suomi ei kuitenkaan kannata.

"Komission alkuperäisehdotuksessa jäsenmaksupalautuksista olisi päästy eroon, ja Suomi tukee tätä."

EU:n maatalousrahoitus seitsemälle vuodelle kasvaisi komission kahden vuoden takaisesta budjettiesityksestä noin 24 miljardilla eurolla (vuoden 2018 hinnoissa). Tästä 15 miljardia päätyisi jäsenmaille elpymisvälineen ja loput EU:n maatalousbudjetin kautta.

Michelin ehdotus ohjaisi EU:n maatalouteen seitsemälle vuodelle yhteensä 348 miljardia euroa komission kahden vuoden takaisen 324 miljardin euron sijaan.

Suomi haluaa kasvattaa maaseudun kehittämisvarojen kokonaismäärää. Ne lisääntyisivät komission alkuperäisestä esityksestä noin 20 miljardilla eurolla, kun Suomi

Tuppurainen toivoo maaseudun kehittämiselle mahdollisimman hyvää saantoa rahoituskehyksen ja elpymisvälineen kautta. Tämän lisäksi Suomi voisi saada korvamerkittyä kansallista "kirjekuorirahaa", kuten aiemmissa budjettineuvotteluissa.

Kirjekuoret ovat neuvotteluissa esillä, koska Michelin ehdotuksessa 2,5 miljardia euroa on toistaiseksi jakamatonta maaseudun kehittämisrahoitusta. Jos osa nettomaksajista saa jäsenmaksupalautuksia, Suomi voisi neuvotella itselleen lisää maaseuturahoja.

"On neuvotteluiden loppuvaiheiden asia hakea kirjekuorta. Aiemmilla kierroksilla Suomi on sen saanut. Kirjekuorta on täysin realistista tavoitella, mutta se on loppuvaiheen kysymys", Tuppurainen sanoi.

"Michelin ehdotus menee oikeaan suuntaan ja myönteinen askel on otettu."

Jos varat kanavoitaisiin jäsenmaille nykyisillä oletuksilla, komission elpymisväline toisi Suomen maaseudun kehittämiseen noin 380 miljoonaa euroa ja pelot suurista leikkauksista väistyisivät.

Suomen lopullinen saanto selviää kuitenkin vasta sitten, kun rahoituspäätökset on saatu valmiiksi.

Elpymisvälineestä ja budjetista päätetään tulevassa EU-johtajien kokouksessa yhtenä kokonaisuutena, koska elpymisrahaa jaetaan EU:n budjetin kautta.

Lue myös:

Suomen tavoite maatalousrahoista askeleen lähempänä – ensi viikon EU-huippukokoukseen tehty esitys antaa lisärahaa maaseudun kehittämiseen