Merenrantatontteja saa liejuisista matalikoista ja pikkusaarilta
Meren rannat Etelä-Suomessa ovat käytännössä umpeen mökitettyjä. Vapaat rannat sijaitsevat pienillä saarilla, ulkosaaristossa, jyrkillä kallioilla tai liejuisten matalikoiden äärellä.
Kuva: Jaana KankaanpääRakentamatonta merenrantaa on eniten länsirannikon maankohoamisalueella. Etelä-Suomessa merenrannan houkuttelevia rakennuspaikkoja ei enää juuri ole.
Vuosittain rakennetaan 4 000 loma-asuntoa, joista valtaosa rantatonteille. Sisämaan vesistöjen varrella vapaita rantoja vielä riittää.
”Kun ollaan kaupunkien läheisellä maaseudulla, paikkoja on vähän. Muualla maaseudulla on paljon rakentamiseen soveltuvaa rantaa”, luonnehtii ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä.
Lähes joka viidennessä kunnassa yli 60 prosenttia merenrannasta on rakennettu. Pitkiä, yli kilometrin mittaisia vapaita merenrantoja on vain muutama prosentti. Monet niistä ovat luonnonsuojelualueita tai puolustusvoimien suoja-alueita.
Eniten yhtenäisiä, vapaita rantoja, joihin on tieyhteys, on Pohjanlahden rannikolla. Maankohoamisrannikon matalikot eivät tosin ole houkuttelevimpia rakennuspaikkoja.
Vuosina 2006–2008 yleiskaava laadittiin 11 000 kilometrille rantaviivaa, ilmenee ympäristöministeriön raportista.
Vapaat, yhtenäiset, vähintään 300 metrin pituiset rannat yleensä vähenevät kaavoituksen myötä.
Eniten tällainen rantaviiva väheni Lounais-Suomessa, 44 prosenttia.
Pohjois-Karjalassa vapaa ranta hupeni vähiten eli 9 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
