Kouluvaari kuuntelee ja on läsnä
Kouluvaari Göran Wikstedt kuuntelee, kun Frank Sibelius (edessä vas.), Amos Nyström, Casimir Rönnlöf ja Kristoffer Joonas lukevat hänelle ääneen lukuläksyjään. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTURKU (MT)
Vem vill börja? Kuka haluaa aloittaa?
Ollaan Turun Sirkkalan ruotsinkielisessä koulussa. Ekaluokkalaiset Frank Sibelius, Amos Nyström, Casimir Rönnlöf ja Kristoffer Joonas ovat tulleet luokasta ulos Aapistensa kanssa.
Käytävällä odottelee jo kouluvaari Göran ”Wiki” Wikstedt, 68. Kouluvaarilla on aikaa kuunnella jokaista lasta rauhassa, kun he vuorollansa lukevat lukuläksynsä.
”Tässä vaiheessa vuotta lukeminen alkaa jo ekaluokkalaisillakin sujua hienosti”, Wiki kehuu.
Sirkkalan koululla on neljä kouluvaaria, jotka osallistuvat koululaisten arkeen säännöllisesti. Vuorot on jaettu niin, että joka päivä koululla on paikalla ainakin yksi vapaaehtoinen vaari. Wikin vaarivuoro on tiistaisin.
Kouluvaaritoimintaan Göran Wikstedt lähti mukaan jäätyään eläkkeelle 63-vuotiaana. Syy kiinnostukseen oli omakohtainen.
”Minulla on 3 lasta ja 6 lastenlasta. Omien lasteni kautta ymmärsin, että kouluun otetaan mielellään vastaan apuvoimia. Otin yhteyttä Turussa perustettuun Kouluvaarit ry – Farfar i skolan rf -yhdistykseen ja sain sen kautta tietää kouluvaaritoiminnasta.”
Wikstedt päätyi kouluvaariksi samaan kouluun, missä hänen omat lapsenlapsensa olivat.
”Eri kouluvaareilla on vähän erilaisia tapoja toimia, mutta itse huomaan olevani usein ihan vain kuuntelemassa lapsia. Heillä on todella paljon kerrottavaa, kun taas aikuisilla on liian vähän aikaa kuunnella.”
”Me emme tässä koulussa juuri luo omaa ohjelmaa, vaan olemme opettajan tukena ja apuna siellä missä tarvitaan.”
Isänä Wikstedt on ollut hyvin tyypillinen – työssäkäyvän isän malliversio.
”Siitä minulla, kuten monella muullakin isällä, on ollut jälkeenpäin vähän huono omatunto. Voin sen tunnustaa, että en juurikaan vienyt omia lapsiani tarhaan.”
Asia on mietityttänyt miestä kuitenkin uudella tavalla lastenlasten myötä.
”Nyt omia lapsenlapsiani olen kuskannut ihan toisella tavalla.”
”Tässä asiassa maailma on muuttunut ja nyt perhettä priorisoidaan aivan toisella tavalla.”
”Minusta on hienoa, että nykyisillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Mutta silti vanhemmilla on aina liian vähän aikaa.”
Wikstedt haluaa muistuttaa, että eivät kaikki eläkkeellä olevat halua olla aktiivisia ja ryhtyä vapaaehtoistoimintaan. Mies itse on Kouluvaarien lisäksi aktiivinen myös muutamassa muussa yhdistyksessä.
”Ketään ei voi tähän pakottaa. Kipinän pitää löytyä sieltä sisimmästä. Minulle on erittäin tärkeää, että saan tavata ihmisiä ja kuulua johonkin yhteisöön. Että kerran viikossa minulla on säännöllinen meno. Ja että voin omalla pienellä osallani auttaa lapsia elämän alkuun.”
Kouluvaariuden myötä vastaan on tullut korvaamattomia hetkiä.
”Tuntuuhan se hienolta, kun lapset tunnistavat ja tulevat iloisina vastaan ja jopa halaavat. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli se, kun eräs lapsi pyysi saada ottaa kädestäni kiinni. Ja toinen kysyi, että saako hänkin.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
