Ahman poikkeusluvat vähentäneet porovahinkoja – MMM esittää täksi talveksi kahdeksaa poikkeuslupaa
WWF kannattaa metsästyksen sijaan reviiripohjaiseen porovahinkojen korvausjärjestelmään siirtymistä. Maa- ja metsätalousministeriö ei näe sitä realistisena vaihtoehtona.
Ahma aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen suuruiset tappiot porotaloudelle. Kuva: Pekka OvaskainenMaa- ja metsätalousministeriö esittää poikkeuslupaa kahdeksan ahman pyytämiseen poronhoitoalueella tänä talvena. Ministeriö päättää asiasta lähipäivinä.
Ahman 35 vuotta kestänyt metsästyskielto päättyi talvella 2017.
Silloin Suomen riistakeskus myönsi ahman pyytämiseen ensimmäistä kertaa kahdeksan poikkeuslupaa. Myös viime talvena poikkeuslupia myönnettiin kahdeksan kappaletta.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikarin mukaan ahmavahingot ovat vähentyneet vuodesta 2017.
On kuitenkin vaikeaa arvioida, kuinka paljon poikkeusluvilla on ollut vaikutusta asiaan.
"Kahtena viimeisenä talvena kahdeksassa paliskunnassa yhdestätoista, joissa ahman poikkeuslupia oli käytetty, porovahingot olivat vähentyneet jonkin verran", hän kertoo.
"Lisäksi vahingot vähenivät viime vuonna merkittävästi Kemin-Sompion paliskunnassa, jossa käytettiin alkuvuodesta ahman poikkeuslupa. Vahingot tippuivat vuoden 2017 yli 200 000 euron tasosta kymmenesosaan."
Ahma aiheuttaa suurpedoista eniten porovahinkoja.
Vuonna 2017 sen aiheuttamien porovahinkojen yhteenlaskettu arvo oli noin seitsemän miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on paraikaa meneillään myös esitys riistavahinkolain muutoksesta.
"Jos se menee läpi, niin vuonna 2018 sattuneet suurpetovahingot voidaan todennäköisesti maksaa täysimääräisenä. Esitetty korvaussumma on vajaat kahdeksan miljoonaa euroa. Jos esitys ei mene läpi, niin vahinkokorvauksista joudutaan leikkaamaan pois yli 30 prosenttia", Laanikari toteaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) joulukuussa julkaiseman tiedotteen mukaan Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
WWF:n mukaan ahmakanta on kuitenkin kasvanut pääosin poronhoitoalueen eteläpuolella. Siksi järjestö ei kannata poronhoitoalueelle esitettäviä poikkeuslupia.
”Vaikka juridisesti kyse on poikkeusluvista, on ahmojen tappamisesta muodostumassa pikemminkin vuotuinen sääntö kuin poikkeus. Metsästyksen ongelmallisuutta lisää se, että ahma on hyvin hitaasti lisääntyvä laji. Se tarkoittaa, että peräkkäisten talvien tappokiintiöiden vaikutus kumuloituu”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Luken mukaan 2017–2018 välisenä talvena ahman kannan koko oli noin 270–300 yksilöä, joista noin 120–140 liikkui poronhoitoalueella.
Ahmakanta on runsastunut erityisesti Itä-Suomessa. Havaintoja on tehty myös eteläisessä Suomessa, jonne Luke uskoo ahmakannan vakiintuvan lähitulevaisuudessa.
Vaikka WWF ei kannata ahman metsästystä, on sen mielestä tärkeää korvata ahman aiheuttamat porovahingot oikeudenmukaisesti.
”Tärkeintä olisi siirtyä metsästyksen sijaan reviiripohjaiseen, ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella maksettavaan porovahinkojen korvaamiseen. Ruotsissa näin toimitaan jo. Se on johtanut ahmaan kohdistuneen vainon vähentymiseen ja Ruotsin poronhoitoalueen ahmakannan kasvuun”, Tolvanen sanoo.
WWF moittii myös sitä, että ahman poikkeuslupia voidaan myöntää kansallispuistoihin ja Natura 2000 -alueille.
Laanikarin mukaan reviirijärjestelmään siirtyminen olisi useamman vuoden ja miljoonan projekti, jonka "onnistumisesta ei silti olisi takeita." Hänen mukaansa käytännössä sama raha ohjattaisiin paliskunnille vaan eri tavalla.
"Sen vuoksi ministeriöllä ei ole aikeita lähteä viemään järjestelmämuutosta eteenpäin. Vaikka Ruotsissa reviiripohjainen järjestelmä on käytössä, myönnetään siellä edelleen ahman poikkeuslupia tarvittaessa."
Lue lisää ahmoista:
Luke arvioi Suomessa olevan jopa 300 ahmaa – puolet elää poronhoitoalueen ulkopuolella
Poliisi hämmästyi: Moottorisaha ja varustevyö katosivat metsätyömaalta – varkaaksi paljastui ahma
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
