Loppupalkka-alekeskustelulle
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok.) tähdensi perjantaina (Demokraatti, 11.1.), ettei työnantajien
keskusjärjestö tavoittele tai
esitä yleistä palkkojen alentamista eikä se ole sellaista koskaan esittänytkään.
On hyvä, että keskusjärjestöjohtaja ampuu lopultakin asian alas, kirjoittaa Karjalainen.
”Ihmetellä sopii vain, miksi
EK antoi väärinkäsityksen elää ja ruokkia keskustelua sekä
hapattaa työmarkkinailmapiiriä
näin pitkään. Miksi väärinkäsitystä ei oitis korjattu?
Yleinen palkanalennus parantaisi toki hetkellisesti yritysten kilpailukykyä, mutta koko
kansantalouden kannalta se
olisi kohtalokas ratkaisu.
Se heikentäisi kotimarkkinoiden kysyntää entisestään ja suorastaan syöksisi Suomea taantumaan. Yksikään ekonomisti ei sellaista tässä tilanteessa esitä, ja oli hyvä tehdä selväksi,
että kukaan työmarkkinajohtajistakaan ei ole sellaista ajamassa.”
Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan Suomessa liian myöhään. Myöhästyminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja käy yhteiskunnalle taloudellisestikin kalliiksi, kirjoittaa Salon Seudun Sanomat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimusraportin mukaan suomalaiset hyvinvointiongelmat kuten kouluttamattomuus sekä mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmat kasautuvat.
Kun perusterveydenhuollosta on leikattu, ovat erikoissairaanhoidon ja muiden kalliimpien palvelujen asiakkuudet kasvaneet 20 vuodessa jyrkästi.
Syrjäytyminen on ketju, jossa
ongelmat kasautuvat. Pitkän ongelmaketjun purkaminen on vaikeaa ellei joskus suorastaan mahdotonta, ja tällaisia tapauksia meillä on jo kymmeniä tuhansia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
