Metsästäjäkurssit vetävät väkeä pääkaupunkiseudulla
Tero ja Rasmus Lehtimäki, isä ja poika, opiskelevat vesilintuja Helsingin riistanhoitoyhdistyksen metsästäjäkurssilla. Metsästäjän oppaassa on puolisukeltajasorsien, sukeltajasorsien ja syyspukuisten vesilintujen kuvia seitsemän sivua.
”Tuntuu, että sorsia on aika paljon”, Rasmus huomauttaa.
Vesilintujen erojen oppiminen vaatii harjoitusta, kuten monet muutkin asiat. Metsästäjän täytyy tietää lakipykälien ja metsästysrajoitusten lisäksi myös turvallisuusasiat ja eettiset periaatteet.
Tutkinnon läpäisy ei ole läpihuutojuttu.
Kurssille tullaan innolla. Tero ja Rasmus Lehtimäki ovat harrastaneet kalastusta jo vuosia ja nyt halutaan metsästämään.
Molempien mielestä luonnossa kulkeminen on hyvää vastapainoa tietokoneen ääressä istumiselle. Luonto ja metsästys kiinnostavat Rasmusta enemmän kuin koulu.
”Vahinkoeläinten hävittäminen mökiltäkin on tarpeellista, sillä supikoirat ja minkit tekevät siellä tuhojaan. Jänismetsälle lähdetään Keski- ja Pohjois-Suomeen”, Tero Lehtimäki suunnittelee.
”Onneksi veli asuu Kangasniemen suunnalla. Siellä on myös ampumarata, jossa voi harrastaa tarkkuuskiekkoammuntaa. Ampumisessahan on ideana, että osuu.”
”Hyvä että oppimateriaali on koottu yhteen kirjaan. Koulutus on tarpeellinen ja täällä tieto tulee kuin apteekin hyllyltä”, Rasmus kiittelee.
Helsingin riistanhoitoyhdistys on yltänyt Suomen suurimmaksi metsästäjien kouluttajaksi. Vuosittain tutkinnon suorittaa viitisensataa uutta metsästäjää. Paikat kursseille varataan nopeasti ja naisia on mukana yhä enemmän.
Metsästystutkintoa on suorittamassa kauneusalan yrittäjä Krista Oksanen, joka aikoo suunnata ensi syksynä lintumetsälle. Hänen miehensä käy hirvijahdissa.
”Olen kotoisin Kymenlaaksosta ja kotona on harrastettu metsästystä. Siellä on meille myös metsästysmaita ja sukumökkejä”, Oksanen kertoo.
Metsästämään lähdetään perinteisesti suvun maille.
Enenevässä määrin on myös niitä, joilla harrastuspaikkaa ei ole tiedossa.
Metsästysmahdollisuuksia haetaan netistä, jonne on vähitellen ilmestynyt myös metsästyspaikkoja ja -palveluja. Kovin runsasta tarjonta ei silti vielä ole.
Aseen käsittely yleensä jännittää ja syystä. Kurssilaisia askarruttavat myös aseen hankkiminen ja ampumisen harjoittelu.
”Yleisimmät kysymykset liittyvät aseisiin, niiden säilytykseen ja patruunoihin. Moni luulee, että metsästäjän pitää aina kuulua johonkin metsästysseuraan, vaikka ei tarvitse”, sanoo kokenut kurssinvetäjä Kari Tuomola.
Monet haulikkoradat ovat kilparatoja, joita Tuomola pitää aloittelijoille liian vaikeina. ”Tuskin ehtii nähdä kun kiekko jo viuhahtaa ohi. Siellä sitten pitäisi aloittelijan harjoitella.”
Helsingin riistanhoitoyhdistys järjestää huhti–toukokuussa kaikille sopivaa harjoittelua Sipoon ampumaradalla. Ensin päästään ampumaan paikallaan olevaa metallijänistä ja sitten kun se sujuu, ammutaan 25 laukausta lentäviin kiekkoihin.
Koira saa monet innostumaan metsästyksestä.
”Etenkin naiset aloittavat metsästyksen koiraharrastuksesta ja monet heistä kilpailevat voittajaluokassa. Nuoret ovat kiinnostuneita aseista, eläimistä ja erilaisista metsästysmuodoista”, Tuomola kertoo.
”Kolmikymppisillä painottuu kaveripiiri ja työ, jossa metsästyskorttia tarvitaan sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Jotkut ovat perineet aseita tai metsästysmaata ja harrastus on tuttua jo lapsuudesta.”
”Metsästäjätutkintoon voi osallistua ilman kurssiakin. Kurssilla saa tietoa kokeneilta kouluttajilta”, kertoo Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen, joka vuorottelee kurssien vetäjänä.
”Jotkut tulevat koettamaan kepillä jäätä, mutta Metsästäjän oppaassa on kuitenkin 400 sivua lukemista.”
Metsästys on Laukkasen mukaan harrastuksista eniten lain säätelemää. Lakiasioiden lisäksi kurssilla opetetaan metsästyksen käytäntö ja henkinen puoli.
”Puhumme myös etiikasta, mikä on hyväksyttävää ja miten jokainen metsästäjä vaikuttaa harrastuksensa julkisuuskuvaan.”
Riistanhoitoyhdistyksellä on Laukkasen mukaan lakisääteinen velvoite järjestää metsästäjätutkintoja. Siitä metsästäjänä kehittyminen sitten alkaa.
MARJA MARTIKAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
