Roskapuustamerkkituotetta
Näillä briketeillä korvataan tuontia Kanadasta, Lauri Suomela sanoo. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoHAILUOTO (MT)
Hyljeksitty leppä on arvokasta puuainesta Hailuodossa. Suomelan veljekset Lauri ja Ossi jalostavat leppää savustushakkeeksi ja nyt myös briketeiksi.
Raaka-ainetta on haalittu Sotkamoa, Ristijärveä ja Kiuruvettä myöten.
”Metsänhoitoyhdistysten kautta leppää alkoi viimein löytyä. Välillä raaka-aineen puute ehti jo jarruttaa toimituksia”, Lauri Suomela kertoo.
Hailuodon leppätuotteet korvaavat Kanadasta tuotettua raaka-ainetta. Hailuotolaista käyttävät jo liki kaikki pohjoissuomalaiset lihanjalostajat, niin Kotivara, Kylmänen kuin Polarica. Myös moni kalanjalostaja käyttää hailuotolaista savustushaketta.
”Joku kokeili välillä muualta hankittua leppälastua, mutta palasi sitten kiireesti meidän tuotteisiimme”, Lauri Suomela kertoo.
Briketti sopii ei-teolliseen käyttöön haketta paremmin. Yhdellä puristeella saa savustettua kilon verran kalaa.
”Vähän makutottumuksista riippuen”, Ossi Suomela täsmentää.
Suomelan kahdella perheellä oli yhteisnavetta yli 30 vuotta, mutta viime vuonna maidontuotannosta luovuttiin. Sen tilalle sopi veljesten mielestä hyvin savustuslepän tuotannon laajentaminen. Leppää oli toimitettu hakkeena jo vuodesta 1997, mutta nyt hankittiin laitteet brikettien tuotantoon.
Leppää käytetään noin 500 kiintokuutiometriä vuodessa.
Tarkoitus on nostaa lepän myynnin liikevaihtoa vielä noin 50 000 euroa vuodessa. Silloin homman hoitaa vielä helposti muiden töiden ohessa, eikä ulkopuolista työvoimaa tarvita.
Briketit myydään pääosin verkkokaupan kautta 60 kappaleen laatikoissa.
”Jos brikettejä saataisiin myös vähittäiskaupan hyllyille, voisimme pienentää pakkauskokoa”, Suomelat lupaavat.
Toistaiseksi verottaja käsittelee lepän jalostusta maatilan liitännäiselinkeinona.
Sitä varten on hankittu puristimen lisäksi kuivauslaitteita, kuljettimia ja pakkauslaitteita sekä kunnostettu pakkaustilat. Puun käsittelyyn tarvitaan lanssit, kuorimakoneet ja kourakuormaajat.
Vaikka tuote on yksinkertaisen näköinen, sen valmistaminen on tarkkaa puuhaa. Aluksi leppäpuut kuoritaan, ja niiden annetaan kuivua pinossa vähintään vuosi.
Sekaan eksyneet vieraat puulajit poistetaan.
”Tämä on käsityötä. Kaikki puu käy meidän käsiemme kautta vähintään pariin kertaan”, Ossi Suomela toteaa.
Briketti kuivataan kuuteen prosenttiin. Märempi ei pysy kasassa ja saattaa homehtua. Sen takia briketit myös pakataan ilmatiiviisti.
Koossa pysymisen varmistamiseksi käytetään myös 0,1 prosenttia kollageenia.
Briketit säilytetään kuivassa paikassa eikä niitä saa missään vaiheessa kastella.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
