Jääpadot pitävät tulva-vaaraa yllä pohjoisen joissa
Pohjois-Pohjanmaan tulvissa tilanne vakautui torstaina, mutta Kiiminkijoella oli edelleen useita isoja jääpatoja ja myös teitä oli poikki. Kiiminkijoen uoma oli torstaina aivan ääriään myöten täynnä, kertoi Yle iltapäivällä.
Viranomaiset ryhtyivät torstaina pehmittämään kiintojäätä jääpatojen alapuolella sijaitsevissa suvannoissa, jotta jääpadot ja vesimassat pääsisivät purkautumaan hallitusti.
Samoin Lapin eteläisimmän joen, Simojoen, varressa oli torstaina MT:n mennessä painoon tulvavaara jääpatojen vuoksi.
Viranomaiset ennustavat jääpatojen tuntuvaa riskiä vielä Tornionjoen suulle, koska merijäät ovat edelleen vahvoja. Jäiden lähtö ajoittuu tämän hetken sääennusteiden mukaan aikaisintaan vappuun.
Muualla Tornionjoessa ja Lapin muissa joissa jääpatojen riski on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan tavanomainen, sillä jokien jäät ovat paksuudeltaan hieman keskimääräisen alle.
Syke arvioi torstaina, että yöpakkaset hidastavat aluksi vedennousua. Idästä tuleva lämmin rintama ja sateet voivat kuitenkin kiihdyttää lumen sulamista erityisesti niillä jokivarsilla, joissa lunta ja jäätä on vielä jäljellä.
Etelämpänä tulvatilanne alkoi osoittaa rauhoittumisen merkkejä, mutta monien järvien pinnat ovat edelleen nousussa. Pudasjärven pinta voi nousta vappuna niin korkealle, että kesämökkejä kastuu.
Rannan rakennuksia on jo jäänyt veden saartamiksi Kuortaneenjärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Samoin voi käydä lähipäivinä Satakunnassa Poosjärven ja Isojärven rannoilla. Myös Etelä-Pohjanmaalla Lappajärven pinta jatkaa edelleen kohoamista.
Etelä-Suomessa järvien vedenpinnat ovat korkeimmillaan tämän ja ensi viikon aikana. Kiskonjoen Kirkkojärvi ja Paimionjoen Painio nousevat keskimääräistä korkeammalle, Syke tiedotti.
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on jo laskettu, että kevään tulvat olivat pahimmat sitten vuoden 1984, kun tarkastellaan vedenkorkeuksia ja virtaamia. Viime syksyn tulvissa liikuttiin myös samoissa luvuissa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) vieraili keskiviikkona illansuussa Pyhäjoen ja Kiiminkijoen tulva-alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Hän osui paikalle, kun Kiiminkijoessa ollut jääpato oli purkautunut aiemmin iltapäivällä.
Pato nosti veden ja jäitä nopeasti useiden kiinteistöjen portaille.
”Uskomaton näky paikan päällä nähtynä, kun isoja jäälohkareita on pitkin pihoja ja peltoja”, Koskinen kommentoi.
Ministerin mukaan tiedotusta kansalaisille ja viranomaisille pitää parantaa. Hän haluaa perustaa erityisen Tulvakeskuksen, johon koottaisiin Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tietämystä.
Perinteiset viranomaistiedotteet eivät riitä, Koskinen perusteli.
Vaikka jäiden lähdössä vältyttiin ihmisvahingoilta, Kiiminkijoen tulva vaati myöhemmin keskiviikkona kuolonuhrin.
Ylikiiminkiläinen mies yritti ajaa polkupyörällä Ouluntien vartta kulkevaa pyörätietä tulvavirran läpi. Hän kaatui kovaan virtaukseen ja kuoli ohikulkijan nopeasta avusta huolimatta yöllä sairaalassa, STT kertoi.
Tulvatilannetta eri puolilla maata voi seurata keskitetysti verkosta ympäristökeskusten verkkopalvelussa www.ymparistokeskus.fi/vesitilanne.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
