Kesäkuu oli monin paikoin mittaushistorian kuumin ja eniten salamoi Ranualla – mutta mikä olikaan viime vuonna koko maan keskilämpötila?

Pohjois-Skandinavian läpi kulki 21.–23.6. useita myrskyrintamia, jotka toivat mukanaan rajuilmoja myös Suomeen. Kuva: Jukka Pasonen

Viime vuonna kuuminta oli 15. kesäkuuta Heinolassa, kun Asemantauksen havaintoasemalla mittari kipusi 34 asteeseen. Kylmin lämpötila mitattiin 20. helmikuuta 2021, jolloin Utsjoen Kevojärvellä oli pakkasta 39,7 astetta.

Kesäkuussa lämpömittarit näyttivät paikoin lukemia, jotka olivat mittaushistorian korkeimpia. Myös heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi. Toisaalta helmi-, syys- ja joulukuu olivat selvästi normaalia kylmempiä

Ilmatieteen laitoksen mukaan päättynyt vuosi oli keskilämpötilaltaan kuitenkin varsin tavanomainen.

Koko maan keskilämpötila oli 2,8 astetta, mikä on vain kymmenyksen alle pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Edellisen kerran Suomessa oli tätä viileämpi vuosi vuonna 2012, jolloin keskilämpötila oli 2,1 astetta.

Vaisala-yhtiön maailmanlaajuisen GLD360-salamapaikannusverkon tiedoista selviää, että viime vuonna Suomessa havaittiin 271 139 salamaa, mikä on lähes nelinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Salamapääkaupunki on Ranua, jonka alueella havaittiin päättyneenvuoden aikana 5,35 salamatapahtumaa per neliökilometri.

Pohjois-Skandinavian läpi kulki 21.–23.6. useita myrskyrintamia, jotka toivat mukanaan rajuilmoja myös Suomeen, Vaisala tiedottaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueesta muodostui epävakaan ilman pohjoisraja. Sinne muodostui ukkosmyrskyjen keskus kolmeksi päiväksi, minä aikana havaittiin noin viidennes koko vuoden salamoista. Määrä on lähes sama kuin edellisen vuoden kaikki salamahavainnot.

Sademäärissä oli suurta alueellista vaihtelua. Maan keski- ja pohjoisosassa vettä vihmoi sen verran, että niin suuria sademääriä saadaan keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa, Ilmatieteen laitos tiedottaa.

Toisaalta maan lounaisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa sademäärä jäi paikoin pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Utsjoen Kevolla satoi vuoden aikana harvinaisen vähän.

Eniten vettä satoi koko vuoden aikana Puolangan Paljakalla, 881,8 millimetriä ja vähiten Utsjoen Kevolla, 323,3 millimetriä.

Suurin vuorokauden sademäärä oli Puolangan Kotilassa 19. kesäkuuta havaittu 73,5 millimetriä. Puolangan Paljakka kunnostautui myös lumen määrässä. Viime vuonna siellä oli eniten lunta; 106 senttimetriä 10. päivä huhtikuuta.

Joulukuun lopussa lunta oli eniten Inarin Kirakkajärvellä 71 senttimetriä.

Lue myös:

Äärimmäisyyksien kasvukausi turmeli viljelijöiden satotoiveet