Luonnonlaiduntaminenhyödyttää kaikkia osapuolia
Talousneuvos Veikko Salo arvosteli (MT 23.7.) Sanna Laantin kirjoitusta (MT 13.7.) perinneympäristöjen hoitamisesta luonnonlaiduntamisella. Salon mielestä ajatus luonnonlaidunlihan tuottamisesta ja sille kehitteillä olevista kriteereistä on epärealistinen ja hän arvostelee WWF:ää tietämättömyydestä.
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella on poikkeuksellisen hyödyllinen ruoantuotantotapa. Se ei pelkästään kuormita ympäristöä vähemmän, vaan myös parantaa luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien elinolosuhteita. Toimiessaan uskottava, vapaaehtoinen luonnonlaidunlihan sertifikaatti hyödyttää kaikkia: tuottaja voi saada lihastaan paremman hinnan, kuluttaja voi varmistua ostamansa tuotteen positiivisista ympäristövaikutuksista ja perinneympäristöjen tila paranee.
Romantiikkaa ei luonnonlaidunlihan menekin edistäminen tarvitse, vaan eläinten luonnollinen kasvatus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito riittävät yhä useammalle kuluttajalle motivaatioksi maksaa lihasta hieman enemmän. Myös EU tukee kiitettävästi perinneympäristöjen hoitoa.
Ruotsissa WWF laati yhdessä sikäläisen tuottajayhdistyksen kanssa kriteerit luonnonlaidunlihalle jo yli kymmenen vuotta sitten. Suomea vastaavissa ilmasto-olosuhteissa tuotettua luonnonlaidunlihaa on ollut siellä jo pitkään saatavana omalla tuotemerkillään (naturbeteskött) ja se on saanut hyvän vastaanoton. WWF:n ja Tapion metsälaidunhankkeessa on tarkoitus kehittää Suomeen vastaava, maamme oloihin sovitettu kriteeristö työryhmässä, joka muodostuu laiduneläinten tuottajayhdistysten ja WWF:n valitsemista edustajista. Tarkoitus on kuulla myös muita asiantuntijoita. WWF keskittyy työryhmässä arvioimaan, millainen laiduntaminen edistää mahdollisimman tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta.
Valtaosa lampureista luottaa edelleen maatiaisiin. Erityisesti maatiaisrodut, kuten suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmas, soveltuvatkin hyvin luonnonlaitumille, koska ne pystyvät hyödyntämään niukempaakin laidunta. Karjantarkkailua ja valintaa hyväksikäyttäen saadaan myös suomenlammaskaritsa teuraskuntoiseksi kasvukauden aikana.
Petokysymystä ei pidä vähätellä. Veikko Salonkin mainitsemaa susiaitaa on jo rakennettu monin paikoin, ja myös WWF on valmiudessa järjestämään sopivassa kohteessa aitatalkoot. Muita osaratkaisuja petokysymykseen ovat laumanvartijakoirat ja ennen yleinen lampaiden ottaminen yöksi sisään.
Jukka Tobiasson
WWF:n ja Tapion metsälaidunhankkeen neuvoja
Petteri Tolvanen
ohjelmapäällikkö, WWF Suomi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
