Tuonti kuihduttaa Venäjän kasvihuonetuotantoa
PIETARI, VENÄJÄ (MT)
Kasvisten kysynnän kasvu ei ole vauhdittanut Venäjän oman kasvihuonetuotannon elpymistä. Tuotannon ja kulutuksen välistä suurta eroa paikataan tuonnilla.
Massiivinen tuonti pitää huolen siitä, että kotimainen tuotanto ei kehity, koska Venäjällä ei ole käytössään tehokkaita keinoja rajoittaa tuontia, kertoo päätoimittaja Svetlana Golokhvastova Inkerin maatalousoppilaitoksen Maatalousviesti-lehdestä.
Viime vuonna Venäjällle tuotiin kasvihuonevihanneksia 900 miljoonaa kiloa, koska oma 585 miljoonan kilon tuotanto ei riittänyt kattamaan kulutusta.
Kurkku, salaatit sekä tilli ja persilja ovat suosituimmat kasvihuonevihannekset. Niitä kulutetaan eniten Moskovassa ja Pietarissa.
Golokhvastova muistuttaa, että perunoiden ja kasvisten viljely omiksi tarpeiksi on erittäin yleistä. Näitä tuotantomääriä ei kukaan pysty luotettavasti arvioimaan
Perestroikan aikana suurin osa kasvihuoneista tuhottiin ja hylättiin.
Jäljellä olevat on rakennettu 1970–1980-luvulla, ja ne alkavat olla elinkaarensa lopussa, Golokhvastova kertoo.
Uusia kasvihuoneita rakennetaan ja niissä otetaan käyttöön aikaisempaa tehokkaampia viljelymenetelmiä.
Kasvihuoneiden pinta-ala on alle 2 000 hehtaaria kolmasosa vähemmän kuin Neuvostoliitossa.
Valtio yrittää vauhdittaa kasvihuonekasvien viljelyä tukemalla tuottajia rahallisesti. Tuottajat voivat esimerkiksi saada kasvihuoneinvestointeihin korkotuettua lainaa tai korvausta ostamistaan siemenistä.
Lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole näköpiirissä, että Venäjä olisi lähelläkään kasvisten omavaraisuutta.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
