Pystyykö hallitus vaikuttamaan bensan hintaan? Jakeluvelvoitepommin purkaminen yksi hallitusneuvottelujen energiapöydän kipupisteistä

Tankkaajia vappuaatonaattona Parkanon Neste Express -asemalla. Kuva: Rami Marjamäki

Bensan ja dieselin hinta vaikuttaa ihmisten arkeen, maan eri osien saavutettavuuteen, välillisesti kaupan hintoihin, jakeluhintoihin ja laajasti muuallekin yhteiskuntaan.

Liikennepalvelukauppiaat ry:n toimitusjohtaja Jari Salonen kommentoi Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 3.5), että Suomesta on todennäköisesti tulossa ensi vuonna Euroopan kallein autoilumaa.

Osin tämä johtuu yhdistyksen laskelmien mukaan jakeluvelvoitteesta.

”Jakeluvelvoitteen määrää alennettiin väliaikaisesti vuosille 2022–2023. Lakiin on kirjattu vuosien 2022–2023 alennuksen kiinni kuromiseksi jakeluvelvoitteen kireämpi nostoaikataulu vuosille 2024–2030. Näin ollen vuodenvaihteessa 2023–2024 jakeluvelvoite nousee yli kaksinkertaiseksi”, Salonen taustoitti.

Vaikutus asiakkaan maksamaan pumppuhintaan on Liikennepalvelukauppiaiden arvion mukaan merkittävä, jopa kymmeniä senttejä litralta.

Voidaanko käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa tehdä korkeille hinnoille ja näköpiirissä siintäville korotuksille tehdä jotain? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Ville Kaitila muistuttaa, että bensalitran hinnassa on monta komponenttia.

”Liikenteen polttoaineiden kuluttajahintaa heiluttaa lähinnä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan sekä euro/dollari-vaihtokurssin kehitys. Näihin emme voi vaikuttaa, eikä niiden tasaamisessa ole mieltä.”

”Sitten on tämä jakeluvelvoite, jonka nostamisessa Suomella on ollut kunnianhimoinen tavoite 2020-luvulle. Jakeluvelvoitetta alennettiin viime vuonna väliaikaisesti vuoden 2023 loppuun asti. EU:n RED II -direktiivin mukaan 14 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta pitää olla uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä”, Kaitila kertoo.

Suomessa jakeluvelvoite aiotaan nostaa peräti kaksinkertaiseksi jo ensi vuonna.

Tuleva hallitus tavoittelee talouden sopeuttamiskeinoja seuraavalle nelivuotiskaudelle kuuden miljardin euron edestä. Yhtälöön sopisi huonosti polttoaineverojen alentaminen. Onko realismia odottaa sellaisia?

”En usko. Muutenkaan en näe tarvetta alentaa polttoaineiden verotusta. Sitä on nostettu 2000-luvulla suunnilleen yleisen inflaation tahdissa, joten pitäisin kehitystä neutraalina”, Kaitila vastaa.

Hallitusneuvotteluissa energia- ja ilmastopolitiikkaa käsittelevää pöytää johtaa kokoomuksen Kai Mykkänen.

Ennen vaaleja voimakkaasti kotimaista jakeluvelvoitetta kritisoineet perussuomalaiset ovat istuttaneet energiapöytään kansanedustajat Lulu Ranteen ja Mauri Peltokankaan sekä Ranteen avustaja Kari Ilkkalan.

Alkukeväällä perussuomalaiset, muun muassa Ville Tavio, pitivät esillä myös polttoaineverotuksen vaiheittaista laskemista kohti Euroopan unionin minimitasoa.

”Jakeluvelvoitteen minimointi on tietenkin tavoitteenamme, ja siihen liittyy suoraan myös neuvotteluosapuolien yhteinen tavoite siitä, että ilmasto- ja energiapolitiikka ei saa heikentää kansalaisten ostovoimaa tai kilpailukykyä”, Ranne sanoo.