Helsingin yliopiston leikkaukset huolestuttavat Viikissä
Viikin koetilan lehmistä huolehditaan Miika Kahelinin johdolla. MARKKU OJALA Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingin yliopiston 86 miljoonan euron leikkaustavoitteen toteutumista odotetaan huolestuneina Viikin kampuksella, kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Kampuksella ja sen koetilalla opiskelevat Suomen ainoat agronomi- ja eläinlääkäriopiskelijat.
”Tutkimustilan pyörittäminen on suuri taloudellinen investointi. Koetoiminta vaatii paljon työvoimaa ja on erittäin tarkkaa”, kertoo Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin.
”Peltoja havitellaan kaavoitukseen ja toimintatilojen neliöt ovat kalliita.”
Keskeinen sijainti on hyvin tärkeää maatalouden tutkimukselle, eikä sijoitus mene hukkaan.
”Tila on erinomainen esillä oleva julkisivu ja kurkistus‑
ikkuna maatalouteen. Täällä käy paljon vierailijoita tutustumassa toimintaamme”, Kahelin painottaa.
”Helsinkiläisten kanssa tullaan hyvin toimeen, ja he ymmärtävät kyllä tilan merkityksen. Lähellä kampusta olevat eläimet ja pellot ovat tärkeitä tutkimustyön laadulle.”
Koetilalla tutkitaan esimerkiksi uusia valkuaisrehukasveja ja luodaan perustaa Suomen valkuaisomavaraisuudelle.
Myös eläinten hyvinvointiin panostaminen vaatii laadukasta tutkimusta.
Maatalous-metsätieteellisen lisäksi kampuksella sijaitsevat bio- ja ympäristötieteellinen, eläinlääketieteellinen ja farmasian tiedekunta.
Nimettöminä kommentoivat maataloustieteiden opiskelijat ovat huolestuneita yliopiston riippumattomuudesta, kun yrityksiltä kerättävän rahoituksen määrä nousee.
Ympäristöekonomian opiskelija Sally Weaver pitää Helsingin yliopiston säästötiedotteen esittelemiä tavoitteita ristiriitaisina.
”Samaan aikaan halutaan nousta huippuyliopistoksi maailman 50 parhaan joukkoon ja tehdä mittavia leikkauksia.”
Myös geoinformatiikan professori Markus Holopainen on huolissaan. Hallituksen biotaloushankkeet voivat jäädä jalkoihin, kun tutkimusrahoitusta leikataan.
”Kaiken kaikkiaan pidän hallituksen biotalousohjelmaa metsätalouden ja metsäntutkimuksen kannalta erittäin hyvänä asiana.”
”Yliopistojen leikkausten vuoksi voi käydä niin, että budjettirahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat huomattavasti suurempia kuin kärkihankkeiden kautta mahdollisesti saatava ulkopuolinen rahoitus”, Holopainen pohtii.
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos toimii tiiviissä yhteistyössä poliitikkojen ja ministeriöiden kanssa. Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää Viikin koetilan ja Hyytiälän metsäntutkimuslaitoksen merkitystä erittäin suurena myös ilmastopolitiikassa.
”EU:ssa halutaan ottaa maankäyttö ja metsäsektori mukaan ilmastopolitiikkaan. Jatkuvatoiminen mittaaminen esimerkiksi Hyytiälän Smear-asemalla tarjoaa tärkeää tietoa päätösten ja politiikan tueksi”, Ollikainen painottaa.
”Suomi ei ole maataloustuotannon jättivaltio, mutta se voi olla maataloustutkimuksen jättivaltio. Pohjoinen sijainti myös velvoittaa tekemään tutkimuksen itse, sillä muiden tekemänä oloja ei oteta tarpeeksi huomioon.”
Metsäteollisuuden mahdollisuudet Ollikainen arvioi erittäin hyviksi. Siirtyminen boreaalisen havukuidun huipputuotteisiin, kuten kartonkiin, tarjoaa suomalaiselle metsäteollisuudelle kilpailukykyä.
”Vaarana on kuitenkin, että kaikkia puuraaka-aineen mahdollisuuksia ei saada tutkimusrahoituksen puuttuessa kartoitettua. Tällöin jäädään alhaiselle jalostustasolle.”
Työolojen heikentyessä ja urien pirstaloituessa aivovienti on merkittävä uhka suomalaiselle tutkimukselle.
”Tiedän jo esimerkkejä tapauksista, joissa äärimmäisen lahjakkaat opiskelijat eivät ole halunneet jatkaa uraa tutkimuksessa tai ovat siirtyneet tekemään sitä ulkomaille”, Ollikainen harmittelee.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
