Jordan pitää ainespuunpolttoa suurena tyhmyytenä
Metsä Group yllätti lama-Suomen vuosi sitten Äänekosken sellutehtaan uudistamissuunnitelmalla. Lopullinen päätös uuden biotuotetehtaan rakentamisesta on luvattu täksi kevääksi. Kyseessä on 1,1 miljardin euron hanke. Se olisi toteutuessaan metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen.
Investointisuunnitelma käynnisti keskustelun puun riittävyydestä. Mikäli kaikki metsäteollisuuden investointisuunnitelmat toteutuvat, teollisuus tarvitsee yli 10 miljoonaa kuutiota lisää puuta. Pelkästään Äänekoskella puunkäyttö lisääntyy 4 miljoonaa kuutiota.
Puuhuollon kiristymistä pelkäävä metsäteollisuus on halunnut säilyttää ainespuun jalostuskäytössä. Talvella metsäteollisuus vastusti kiivaasti hakesähkön tuotantotuen ulottamista järeään ainespuuhun.
”Ainespuun polttaminen savuna ilmaan on jalostuskelpoisen materiaalin väärinkäyttöä. Se ei ole missään oloissa perusteltua”, Jordan sanoo.
Jordanin mukaan jokainen voi itse miettiä, onko järkevämpää jalostaa ainespuu tuotteeksi, josta saa vientituloja, vai polttaa sitä veronmaksajien rahoilla.
Kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen. Metsäteollisuus ajoi tehtaita alas, joten silloin ei tarvinnut miettiä, riittääkö puuta metsäteollisuuden investointeihin.
”Metsäteollisuus joutui sopeutumaan paperin kysynnän laskuun ja heikkoon kilpailukykyyn. Kannattamattomia tehtaita suljettiin. Se näytti maailmanlopun meiningiltä.”
Jordanin mukaan globaalit trendit ovat ravistelleet myöhemmin koko yhteiskuntaa. Mikään toimiala ei ole välttynyt globalisaation ja digitalisaation vaikutuksilta.
”Metsäyhtiöt tekivät oikeita valintoja. Ne erikoistuivat ja panostivat tuottavuuteen. Nyt metsäyhtiöt ovat niin tehokkaita, että ne pystyvät järkevään tulokseen, vaikka niiden toimintaympäristö on edelleen haasteellinen.”
Jordan aloitti Metsäliiton johdossa vuonna 2004. Yhtiö oli silloin pahasti velkaantunut ja hajanainen.
”Katsoimme tuolloin totuutta silmiin. Edessä oli paperiteollisuudesta luopuminen. Se saadaan loppuun tänä vuonna.”
Yhtiö päätti keskittyä puunhankinnan lisäksi selluun, puutuotteisiin, kartonkiin ja pehmopapereihin. Valinta osoittautui onnistuneeksi.
”Menestyksen takana on armoton ammattitaito. Siihen liittyy tiivis yhteys asiakkaisiin ja kuluttajiin. Haluamme toimittaa heille tuotteita, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja mieltymyksiään.”
Äänekosken biotuotetehtaan mahdollinen rakentaminen on monen osan summa. Lähtökohtana oli vanhan tehtaan uudistamistarve.
”Aika oli tälle hankkeelle sopiva. Tämä on palapeli, jossa jokaisen osan on sovittava kokonaisuuteen.”
Jordan kertoo, että Äänekosken biotuotetehtaaseen rakentamiseen tähtäävä hanke alkoi kotitöillä. Julkisesti hankkeesta kerrottiin, kun se eteni ympäristövaikutusten arviointiin.
Jättimäisen tehtaan vaatiman logistiikan suunnittelu on oma lukunsa. Tehtaan puuhuoltoa varten teiden on oltava kunnossa ja valmiit tuotteet on saatava rataa pitkin satamaan.
Sitten tulevat laitetoimitusten suunnittelut ja hankinnat. Toistaiseksi päälaitetoimittajien kanssa on solmittu aiesopimus, mutta vielä on auki muun muassa varsinaisten seinien rakentaja.
Valtio on luvannut rahoitusta hankkeen edellyttämiin liikennehankkeisiin. Myös Äänekosken kaupunki on valmis tekemään osansa.
Julkisessa keskustelussa on pohdittu paljon, riittääkö uudelle tehtaalle puuta.
Jordan kertoo luottavansa puuhuollon toimivuuteen. Hän uskoo, että myös metsänomistajat ymmärtävät, miten tärkeää se on.
Jordanin huolet liittyvät suomalaisen teollisuuden rapautuneeseen kilpailukykyyn. Se näkyy tavaraviennin heikkoutena.
Kun muu vienti sakkaa, kohtuullisen hyvin vetävän metsäteollisuuden viennin suhteellinen asema on parantunut. Metsäteollisuuden osuus nettovientituloista on 30 prosentin tuntumassa.
”Suomi ei vedä investointeja. Me olemme kallis, kylmä ja kaukana markkinoista sijaitseva maa. Suomi on myös verotettu aivan tappiin.”
Yksi yritystoiminnan ja investointien jarru on kaikkialle ulottuva sääntely. Jordania harmittaa, että säännöt myös uudistuvat ja muuttuvat jatkuvasti, mikä teettää ylimääräistä työtä yrityksille.
”Suomen aiempiin vahvuuksiin kuului toimintaympäristön ennakoitavuus. Nyt tilanne on jotain aivan muuta. Se vaikeuttaa yritystoiminnan pitkäjänteistä suunnittelua.”
Jordanin pesti Metsä Groupin pääjohtajana on katkolla vuoden päästä. Hän täyttää silloin 60 vuotta ja voi halutessaan jäädä eläkkeelle.
”Siltä osin mitään ratkaisuja tai jatkosopimuksia ei ole tehty”, Jordan sanoo.
JARMO PALOKALLIO
Suomi ei vedä investointeja. Me olemme kallis, kylmä ja kaukana markkinoista sijaitseva maa. Suomi
on myös verotettu aivan tappiin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
