"Missä viipyy kompensointirahasto, jolla vähennetään kotimaisen maatalouden päästöjä?" MTK-Pohjois-Savon seminaarissa kysyttiin

Mika Turunen Rautavaaralta toivoi päästöjen kompensointirahastoa, joka ei istuta metsää Brasiliaan vaan toimii Suomen maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Kuva: Heli Virtanen

"Voisiko peltomaan hiilensidonta olla osa nielumarkkinoita", maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen kysyi MTK-Pohjois-Savon seminaarissa maanantaina.

Vielä sunnuntaina seminaarin puhujaksi oli odotettu ministeri Jari Leppää (kesk.). Koska keskustan eduskuntaryhmä piti maanantaina kokousta, jossa pohdittiin, millä edellytyksin hallitus voi jatkaa, ministeri oli hankkinut pika-aikataululla itselleen sijaisen.

Erityisavustaja Säkkisen mukaan viljelijät ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

"Muunlaiset viestit hallitsevat ilmatilaa", Ahti-Pekka Vornanen Vieremältä kommentoi. "Tätä sisältöä pitäisi tuoda läpi kaikkien muidenkin kuulolle."

Vornanen huomautti, että metsiä raivataan muuhunkin käyttöön kuin pelloksi, esimerkiksi teiden ja voimalinjojen tieltä.

Mika Turunen Rautavaaralta huomautti, että viljelijät ovat raivanneet peltoa myös siksi, että lohkojen välinen ajaminen vähentyisi. Samalla tilarakenne on järkevöitynyt.

Turunen toivoi, että perustettaisiin päästöjen kompensointirahasto, joka toimii kotimaan maatalouden päästöjen vähentämiseksi, ei istuta metsää Brasiliaan.

Jukka Huuskonen Kiuruvedeltä esitti, että biokaasun tuottamisesta ja käyttämisestä itse maksettaisiin korvaus.

Turunen puolestaan totesi, että biokaasulaitosten hintahaitari on valtava. Hänen mukaansa pitäisi löytää kaasulaitosmalli, joka on yksinkertainen ja kopioida sitä tilojen käyttöön.

MTK-Pohjois-Savon varsinainen syyskokous oli napakka.

Avauspuheenvuorossaan liiton johtokunnan puheenjohtaja Juha Partanen Pielavedeltä muistutti elinkeinon kannattavuudesta.

"Pitkäaikainen toive tuottajahintojen noususta vuoden 2014 tasolle ei ole toteutunut. Nousua on ollut, mutta nousukulma on ollut pieni."

Positiivisena Partanen piti kuitenkin sitä, että kahden äärimmäisen kesän jälkeen mennyt kasvukausi oli onnistunut, olkoonkin että kesään mahtui kuivuutta, kylmyyttä ja hellettä. Viljojen markkinahinnat tosin sukelsivat, koska sato oli hyvä muuallakin.

MTK-liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman läpi käyminen poiki yhden ainoan puheenvuoron.

Jukka Huuskonen korosti viestinnän tärkeyttä: "MTK:n pitää vaikuttaa siten, että järjestöstä tulee opiskelijoille tuttu. Ihmisiin on saatava kontakti ajoissa."

Myös varsinaisen kokouksen yleiskeskustelu oli niukka. Simo Räty Kuopiosta esitti, että MTK-Pohjois-Savo osallistuisi ensi vuonna Kuopiossa järjestettävään Pride-tapahtumaan: "Se olisi tuen osoitus seksuaalivähemmistöihin kuuluville viljelijöille."

Henkilövalinnat tehtiin ilman äänestyksiä.

Erovuorossa olevista MTK-liiton johtokunnassa valittiin jatkamaan Ville Pekkarinen Kuopiosta ja Noora Räsänen Leppävirralta. Nuorten edustaja vaihtui: kiuruvetisen Kaisa Huttusen tilalle valittiin Harri Tuomainen Siilinjärveltä.

MTK:n valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi kaksivuotiskaudelle 2020–2021 valittiin Noora Räsäsen tilalle Saara Markkanen Suonenjoelta ja varajäseneksi kuopiolaisen Simo Rädyn tilalle Markus Tenhunen Pielavedeltä.