Sata kosteikkoatavoitteena Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalassa on rakennettu 20–30 uutta kosteikkoa viime vuosina.
Paikkoja on kartoitettu kymmenen vuotta, ja tavoitteeksi on asetettu satakunta kosteikkoa, kertoo biologi Arvo Ohtonen Pohjois-Karjalan elykeskuksesta.
Ensi vuonna kartoitus loppuu ministeriön säästöpäätöksen takia, mutta uuden ohjelmakauden käynnistyessä maatilat, maanomistajat ja vesiosuuskunnat voivat jälleen hakea tukea.
EU-ohjelmaluonnoksessa yli puolen hehtaarin kosteikon perustamiseen Suomi esittää hehtaaritueksi vajaata 12 000:ta euroa. Vuotuinen hoitokorvaus olisi 450 euroa.
Mallikosteikoista saadut tulokset ovat olleet lupaavia. Vesistöjen fosforikuormitusta on pystytty vähentämään jopa puoleen. Myös typpi- ja kiintoaineiden kulkeutuminen vesistöön vähenee huomattavasti.
Esimerkiksi Liperin Heposelän vesistö on nykyisellään vain tyydyttävässä tilassa, joten sen kuormitusta olisi pyrittävä kaikin keinoin vähentämään.
”Toki vesistön tila motivoi. Kostea painanne pellon reunamilla on hankala viljeltävä. Moni toivoo kosteikoille kerääntyvistä vesilinnuista myös metsästyshyötyä”, Ohtonen luettelee.
Omalla kaivinkoneella tehtävään työhön 11 669 euron perustamiskorvaus riittänee melko hyvin. Pellolta kaivettavan mullan voi käyttää muualla maanparannukseen.
Torstaina Liperissä esiteltiin Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmaa eli Lumo-hanketta parillekymmenelle ranta-asukkaalle.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
